Sosiaalihuollon ammattiryhmiä koskeva sääntely uudistui viime vuonna. Uusi ammattihenkilörekisteri auttaa etenkin työnantajia.
– Lakiuudistuksen ideana oli, ettei jokainen työnantaja joutuisi aina uutta työntekijää palkatessaan miettimään, onko työntekijä kelpoinen tehtävään, kertoo rekisteriä valvovan Valviran lakimies Sanna Hyttinen.
Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään keskeisten sosiaalihuollon ammattien laillistamisesta, rekisteröinnistä ja valvonnasta.
– Aikaisemmin säädeltiin kelpoisuudesta tiettyihin virkoihin ja tehtäviin. Silloin oli voimassa ns. kelpoisuuslaki, jossa oli tehtäväkohtaiset kelpoisuudet, Hyttinen kertoo.
Laki takaa asiakasturvallisuuden
Nykyisin tehtäväkohtaisesta kelpoisuudesta on pitkälti luovuttu. Keskeisille sosiaalityön ammattiryhmille perustettiin oma ammattihenkilörekisteri.
– Aiemmin kelpoisuuksista on ollut monenlaista laintulkintaa. Uudistuksen pääasiallinen tarkoitus oli edistää asiakasturvallisuuden ja asiakkaan oikeuksien toteutumista, Hyttinen kertoo.
– Yksi tärkeä syy oli saattaa sosiaalihuollon ammattihenkilöt samanlaisen ammattihenkilövalvonnan piiriin kuin terveydenhuollon puolella on ollut.
Sosiaalialan korkeasti koulutettujen työntekijöiden Ammattijärjestö Talentia tukee uutta ammattihenkilölakia.
– On hyvä, että varmistetaan ja valvotaan, että ammattihenkilöillä on ammattitaidon edellyttämä koulutus ja pätevyys, Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki kiittelee.
Myös jatkokaavailut sopivat Talentialle.
– Kun lakia käsiteltiin, siitä syystä tai toisesta jätettiin pois ammattikorkeakoulusta valmistuvat kuntoutuksen ohjaajat. Me vaadimme jo silloin, että heidät pitää sisällyttää tähän lakiin, Ristimäki muistelee.
Nyt myös kuntoutuksen ohjaajat pääsevät rekisteriin.
– Ammattihenkilölakia täydennetään niin, että sinne lisätään ammattikorkeakouluista valmistuvat kuntoutuksen ohjaajat AMK. Ei voi olla, että yksi osa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinnon osa ei sisältyisi tähän ammattihenkilölakiin.
lehti 