Pelon politiikka osuu haavoittuvimpiin

Hallitus on antanut vallan pelolle. Näin arvioi Amnesty Internationalin Suomen osasto viime viikolla hallituksen budjettiesityksen yhteydessä annettuja maahanmuuttopolitiikan muutossuunnitelmia. Mikä meni väärin, pakolaisasiantuntija Kaisa Väkiparta?

– Jo se, että ylipäätään budjettiesitysten yhteydessä tehdään tällaisia linjauksia, on erikoista. Hallituksella tuntuu olevan kova kiire osoittaa, että jotain tehdään Turun puukotusten seurauksena, mutta tästä tulee samanlainen olo kuin 2015, kun turvapaikanhakijoita tuli paljon. Taas toimitaan paniikissa selvittämättä, mitä teoista seuraa tai aiemmista teoista on seurannut.

– Yksittäinen tapaus ei kuitenkaan saisi vaikuttaa päätöksiin, joilla on suuria vaikutuksia ihmisten perusoikeuksiin.

– Sekin ihmetyttää, että sama linja jatkuu, vaikka tiukinta turvapaikkapolitiikkaa ajanut perussuomalaiset on nyt hallituksen ulkopuolella. Uusi sininen ryhmä jatkaa samalla linjalla ja näköjään koko hallitus.

– Tuntuu myös, että hallituksessa kenelläkään ei ole käsitystä siitä, mitä vaikkapa auttamisen kriminalisointi käytännössä tarkoittaisi.

Mikä on huonoin hallituksen aie?

– En tiedä, voiko näitä laittaa paremmuusjärjestykseen. Sininen ryhmä näyttää esimerkiksi päässeen määrittelemään, että pakolaiskiintiötä ei nosteta maltillisesti 1 050:een, vaikka keskusta ja kokoomus tuntuivat niin haluavan. Herääkin kysymys, oliko kiintiön nosto oikeasti kenenkään tavoite missään vaiheessa.

Amnesty on perännyt inhimillisempää päätöksentekoa. Mitä se tarkoittaa?

– Vaadimme, että tehtäisiin kokonaisselvitys siitä, miten tällä hallituskaudella tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet ihmisten oikeuksiin. Sen pohjalta sitten korjattaisiin suuntaa.

– Monet toimet perustuvat hätiköityyn turvapaikkapoliittiseen toimenpideohjelmaan vuodelta 2015. Se näkyy muun muassa oikeusavussa ja oikeusturvassa. Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat joutuneet vielä haavoittuvampaan asemaan, kun eivät saa riittävää oikeusapua.

– Monia muitakin asioita on kiristetty, esimerkiksi perheenyhdistämistä.

Auttaisiko hallituksen vaihtaminen?

– Vaikka saataisiin hallitus, joka haluaisi tehdä inhimillisempää pakolaispolitiikkaa, kaikkia muutoksia tuskin peruttaisiin. Pieniä peruutuksia lainsäädäntöön ehkä tulisi.

– Iso kysymys on muutokset EU:n turvapaikkapolitiikkaan, joka on juuri nyt käsittelyssä. Siinä mielessä Suomen ei juuri nyt edes kannata uusia ulkomaalaislainsäädäntöään.