Eläkeläisten uusi sanansaattaja

Eläkeläiset ry:n tuore toiminnanjohtaja Jan Koskimies arvelee pääsevänsä eläkkeelle runsaan 25 vuoden kuluttua, jos nykyinen eläkejärjestelmä säilyy.

– Mutta jos kehitys jatkuu entisellään, pääsen varmaan 80-vuotiaana, hän hymähtää.

Koskimies muistuttaa siitä, että eläkkeelle pääsyssä ei pitäisi tuijottaa vain ikää.

– Voin mielelläni olla pitkään töissä, mutta se ei tarkoita, ettenkö soisi joillekin muille alempaa eläkeikää. Lapion varressa harva jaksaa 68-vuotiaaksi.

Esimerkiksi joissakin julkisen sektorin töissä eläkeikä on vähitellen hivuttaen noussut jopa viidestä kymmeneen vuotta.

– Silti yhä puhutaan, että tämäkään ei riitä.

Koskimies sanoo, että olisi ikävä asua maassa, jossa ei olisi eläkeläisiä. Hän muistuttaa, että eläkeläiset osallistuvat yhteiskuntaan monella tavalla: hoitamalla työikäisten lapsia, pitämällä yllä palveluita.

– On upeaa, jos eläkeläisten määrä kasvaa, hän toteaa.

– Mikä voisi olla tärkeämpi tavoite yhteiskunnassa kuin se, että ihmiset ovat pitempään terveitä ja aktiivisia ja elävät pidempään?

Koskimies seuraa Eläkeläisissä Hannu Partasta, joka jäi kesällä eläkkeelle.

Pitää nostaa työllisyysastetta

Eläkeläiset kokevat usein, että heitä ei kuunnella.

– Eläkeläisiä kyllä kuunnellaan, ovathan he iso äänestäjäryhmä, mutta ongelma on se, että nyky-yhteiskunnassa laitetaan hintalappu kaikille ihmisille. Kuullaan, mutta sanotaan, että teihin ei ole varaa, Koskimies sanoo.

– Nykyisin jokaisen yksilön halutaan itse maksavan oma olemisensa sen sijaan, että jokainen osallistuisi yhteisen kakun kasvattamiseen kykyjensä mukaan. Yhteiskunta on kuitenkin enemmän kuin palojensa summa.

Muutama viikko sitten Nobel-palkittu suomalais-ekonomisti Bengt Holmström arvioi, että seuraavan sukupolven eläkkeisiin ei ole varaa ja eläkkeitä pitää tulevaisuudessa leikata.

Koskimiehen mielestä Holmströmin lähtökohta oli väärä. Hän toteaa julkisessa keskustelussa sanottavan aina, että joko talouskriisi on päällä tai tulossa kohta.

– Sitten etsitään syyllisiä. Pitäisi kuitenkin huolehtia siitä, että ihmisillä on töitä, jolloin myös eläkkeiden maksajia on enemmän, hän sanoo.

– Kun vertaa Ruotsiin, huomaa, että siellä siellä eläkemaksuja kertyy enemmän, koska siellä työllisyysaste on korkeampi. Suomessakin pitäisi syyllisten etsimisen sijaan keskittyä työllisyysasteen nostamiseen.

Demokratian palveluksessa

41-vuotiasta Koskimiestä naurattaa ajatus, että hän olisi nuori mies eläkeläisten joukossa. Hän on innokas kansalaisjärjestötoiminnan puolestapuhuja.

– Olen toiminut kansalaisjärjestöissä nuoresta lähtien. Kansalaisjärjestöt ovat demokratian edellytys ja koen olevani demokratian palveluksessa, hän sanoo.

– Voi kuulostaa kliseeltä, mutta kansalaisjärjestötoiminta antaa mielekästä sisältöä elämään, ystäviä ja kokemuksen siitä, että on osa yhteiskuntaan. Voi kokea vaikuttavansa asioihin.

Eläkeläiset ry on puolueisiin sitoutumaton järjestö, mutta se jakaa monia arvoja vasemmistoliiton kanssa.

– Ilman muuta läheisestä suhteesta vasemmistoliiton päätöksentekijöihin on hyötyä, vaikka pyrimme vaikuttamaan kaikkiin puolueisiin, Koskimies sanoo.

– Jos sitoutuu tiukasti yhteen puolueeseen, joutuu seuraamaan puolueen linjauksia. Sitoutumattomuus antaa vapauden ajatella itsenäisesti, mikä on tärkeää kansalaisjärjestötyössä.

Hän uskoo, että hyöty on molemminpuolinen.

– Eläkeläisissä on ihmisiä, jotka ovat tottuneet toimimaan yhteiskunnallisesti. Se on huikea resurssi puolueelle.

Rock-sukupolvi jää nyt eläkkeelle

Eläkeläiset ry koostuu yli 200 yhdistyksestä.

– Osa keskittyy harrastustoimintaan, matkoihin, kulttuuritapahtumiin. Toiset toimivat enemmän politiikassa, pyrkivät esimerkiksi vaikuttamaan valtuustoryhmiin. Kaikissa yhdistyksissä on kuitenkin kumpikin puoli, Koskimies kuvaa.

Yksi eläkeläisten iso ongelma on yksinäisyys.

– Juuri sen vuoksi meidänkin harrastustoimintamme on tärkeää. Se tuo ihmisiä yhteen, hän sanoo.

– Harrastustoiminta ei sulje pois poliittista vaikuttamista. Voi pitää hauskaa ja sitten samalla porukalla laatia kannanottoja, kerätä nimiä vetoomukseen ja vaikuttaa päätöksentekoon. Se on helpompaa tutussa porukassa.

Eläkeläisillä on sama ongelma kuin mistä kansalaisjärjestöissä muutenkin valitetaan: miten saada uusia ihmisiä mukaan?

– Monet ajattelevat olevansa liian nuoria eläkeläisaktivisteiksi. Mutta eläkeläistoiminta ei ole sama asia kuin vanhustoiminta.

Koskimies sanoo, että eläkeläissukupolvien välillä on selviä eroja. Rock-sukupolvi on jäämässä eläkkeelle. Lavatanssit eivät ehkä kiinnosta. Mitä tarjota tilalle?

Iso erottava tekijä on kokemus tietotekniikasta.

– Uudet eläkeläiset ovat jo niitä, jotka ovat mahdollisesti tehneet töitä tietokoneella ja nettimaailmassa. Vanhemmissa on niitä, joille tietotekniikka on vierasta. Siksi pitää yhdistää kaksi tapaa toimia. Kerromme asiat esimerkiksi niin somessa, jäsenkirjeessä kuin lehdessä.

Ei vain tulot

Vaikuttamistyön listalla ovat nyt erityisesti palvelut ja toimeentulon kysymykset. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen yhteydessä.

– Olemme tietenkin huolissamme siitä, miten uudistuksen alkuperäiset tavoitteet toteutuvat. Tavoitehan ei ollut se, että myydään sosiaali- ja terveyssektoria ulkomaisille sijoittajille tai mahdollistetaan yksityinen voitontavoittelu. Tavoite oli parantaa palveluja ja taata ne tasapuolisesti kaikkialla Suomessa.

Koskimies toteaa, että sote-uudistuksen yksi iso riski piilee siinä, että maakunnat, jotka järjestävät palvelut, eivät näytä saavan verotusoikeutta.

– Jos ei voi tarvittaessa nostaa veroja, ainoa keino kerätä rahaa on korottaa palvelumaksuja. Ei ole leikin asia, että tehdään maakuntauudistus ilman demokratiaa.

Myös ikääntyvän väestön toimeentulo huolettaa. Koskimies muistuttaa, ettei kyse kuitenkaan ole pelkästään siitä, kuinka monta euroa kukin saa.

– Toimeentuloon liittyvät myös nousseet kustannukset: asumisen hinta, lääkkeiden, liikkumisen, ruuan hinta, palvelumaksut. Helsingissä asuvana näen, että erityisesti asumisen hinta aiheuttaa suurta eriarvoisuutta eläkeläisten välillä. Muualla Suomessa asumisesta johtuvat elintasoerot ovat pienempiä.