Ensi vuoden alussa käynnistyvä ammatillisen koulutuksen reformi tuo yrityksiin uudenlaisia toimijoita. Työpaikalla ammattiaan opiskelevat eivät ole työsuhteessa. Heidän toimintaansa yrityksessä säätelee yrityksen ja oppilaitoksen keskenään tekemä koulutussopimus.
Uudistusta koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa kesällä. Koulutusasioiden päällikkö Mikko Heinikoski SAK:sta kertoo, että keskusjärjestö halusi lakiin pykälän, joka koskee henkilöstöryhmien edustajille eli luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille annettavia tietoja.
Esityksen mukaan koulutussopimustyönantajan olisi pitänyt antaa neljännesvuosittain henkilöstöryhmien edustajille selvitys koulutussopimussuhteessa olevista opiskelijoista.
Selvityksestä olisi pitänyt käydä ilmi koulutussopimussuhteessa olevien opiskelijoiden määrä, heidän työkohteensa ja käytännön työtehtävänsä, koulutussopimusten kesto sekä ajanjakso tai -jaksot, joina mainittuja opiskelijoita käytetään. Lisäksi esitys olisi tuonut henkilöstöryhmien edustajille oikeuden esittää työnantajalle tarkentavia kysymyksiä, joihin työnantajan puolestaan olisi tullut esittää vastauksensa kohtuullisen ajan kuluessa.
Väärinkäytösten ennaltaehkäisy
Eduskunnalle SAK:n ajama linja ei siis käynyt. Mutta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle kävi. Se ilmaisi huolensa nuorten työssäoppijoiden asemasta työpaikoilla ja piti opiskelijoiden oikeusturvan ja suojelun kannalta tärkeänä henkilöstöryhmien tiedonsaantia.
Valiokunta katsoi, että henkilöstön tiedonsaannilla on nuorten työntekijöiden työpanoksen hyväksikäyttöä ja muun muassa koulutussopimuksen ja oppisopimuksen mahdollista väärinkäyttöä ennaltaehkäisevä vaikutus.
Heinikoski kertoo, että SAK esitti lakiin myös muun muassa sitä, että koulutussopimus muuttuisi oppisopimukseksi kuuden kuukauden jälkeen.
SAK:n lakiin ajamia asioita pyritään Heinikosken mukaan nyt saamaan läpi syksyn ja talven liittokohtaisissa neuvotteluissa.
– Ykköshuolenaihe meillä on ollut koulutussopimus ja mitä se käytännössä tarkoittaa opiskelijoille ja työyhteisölle.
Koulutussopimus tuo työpaikalla oppimiseen Heinikosken mukaan uuden ajattelumallin, vaikka itse työpaikalla oppiminen ei olekaan uusi asia. Oppisopimuksen kautta on tähän asti menty työpaikoille ja oppisopimus säilyy jatkossakin. Siinä opiskelijalla on työsopimus turvanaan.
Riittääkö paikkoja, riittääkö ohjaajilla aikaa
Koulutussopimus herättää Heinikosken mukaan muitakin huolenaiheita kuin itse työsuhteen kysymykset.
– Miten turvataan se, että työssäoppimispaikkoja löytyy kaikille? Entä onko työpaikalla valmiuksia eli osaavia ohjaajia ja onko heillä aikaresurssia ohjaamisen hoitamiseen?
Nämä kaikki mm. tiedonsaantiin, työelämän pelisääntöihin, työnohjauksen resursseihin ja ohjaajan asemaan liittyvät kysymykset ovat Heinikosken mukaan esillä syksyn työehtosopimuspöydissä liittotasolla.
– Joissakin työehtosopimuksissahan kirjauksia jo on, mutta reformi laajentaa tätä valtavan paljon, hän sanoo.
Yrityksistä pitäisi uudistuksen jälkeen löytyä melkoinen määrä työssäoppimisen paikkoja, sillä uudistus koskettaa noin 450 000 opiskelijaa.
Palvelualoilla saattaa työssäoppiminen lisääntyä paljonkin
Koulutussopimuksen solmii oppilaitos ja työantaja keskenään.
– Opiskelija sitten itse hakee näitä sovittuja paikkoja. Eli on tärkeää, mitä koulutussopimuksessa sovitaan ja oppilaitoksella on siinä iso vastuu. Mutta ammattiliitolla ei ole mitään roolia koulutussopimuksen teossa, Heinikoski selventää.
Koulutussopimukset vaihtelevat Heinikosken arvion mukaan suuresti alasta riippuen.
– Joillakin aloilla ei ehkä ainakaan nopeasti muutu paljoakaan. Joillakin taas voi olla kiusaus työntää oppilaita enemmänkin työpaikoille oppimaan. Esimerkiksi palvelualoille reformin arvellaan lisäävän paljonkin työssäoppimista, Heinikoski sanoo.
uutiskirje 
