STTK-laisen Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ja SAK-laisen JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine muistuttivat viikonvaihteessa kuntien ja valtion lomarahojen leikkaamisesta sekä vaativat kompensaatiota.
Pihlajamäki ilmoitti, ettei Jyty muiden julkisen sektorin liittojen tavoin ei niele työnantajapuolen vaatimusta ns. äärimaltillisesta palkkalinjasta syksyn neuvottelukierroksella.
– Takana on miinusmerkkinen kiky-sopimus, jossa Jytyn sopimusaloilla etenkin kuntien ja kirkon työntekijöitä rasittavat vielä kaiken muun päälle kikyyn sisällytetty lomarahojen määräaikainen leikkaus, muistuttaa Pihlajamäki.
Naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla prosenttikorotukset vain lisäävät jo muutenkin kasvamaan päin olleita palkkaeroja.
Niemi-Laine on varovaisempi sanoissaan, mutta hänkin vaatii ”reiluja ratkaisuja talous-, työvoima ja veropolitiikassa. Puheenjohtajaksi valintansa yhteydessä hän ilmoitti JHL:n tavoitteena olevan vähintään samantasoiset korotukset kuin vientialoilla.
– Olemme puhuneet prosenteista, hän valotti Ylellekesäkuussa JHL:n palkkatavoitteita syksyn neuvotteluissa.
Palkkatasa-arvo huolestuttaa
Pihlajamäki kertoo tiedotteessaan, että Jytyn sopimusaloilla seurataan vientialojen neuvotteluissa saavutettavaa sopimustasoa suurella mielenkiinnolla. Liittokierroksella mukaillaankin kariutuneen niin sanotun Suomen mallin juoksutusta: vientialojen liitot määrittävät palkankorotusten tahdin.
– Lopulliset sopimustavoitteet päätetään Jytynkin osalta vasta sen jälkeen, toteaa Pihlajamäki viitaten vientialojen neuvottelutulokseen.
Pelkästään prosenttiperusteinen korotus ei ole Jytyn hyväksyttävissä.
– Naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla prosenttikorotukset vain lisäävät jo muutenkin kasvamaan päin olleita palkkaeroja, sanoo Pihlajamäki.
Jytyn sopimuspöydällä on pitkälti toistakymmentä sopimusta ja kaikilla niillä tavoitellaan palkankorotuksia jo vuodelle 2018. Korotus tarkoittaisi joko euromääräistä tai ns. sekalinjaa. Lisäksi Jytyn mukaan sopimukseen tulee sisältyä matalapalkka- ja naispalkkaerät.
– Suuresti epäilen palkkatasa-arvonäkökulman jäävän sivurooliin, jos sopimuskierrosta yritetään viedä laajemmalti vientiteollisuuden palkkamallin mukaisesti, sanoo Pihlajamäki.
uutiskirje 
