Meillä on kotona ja työpaikoilla paljon uutta teknologiaa, jonka piti helpottaa työtämme ja voittaa aikaa eri tehtävissämme. Digitalisaation ja automaation piti olla nerokkuudessaan vertaansa vailla, mutta toisin kuitenkin kävi. Ihmisillä on vähemmän aikaa itselleen ja läheisilleen kuin koskaan ennen.
Joku tekee kahta työtä selvitäkseen, toinen raataa ylitöitä niin, ettei aikaa muuhun enää jää.
Taistelu aikaa vastaan on loputon yhtälö. Välillä aika tikittää puolestamme, välillä meitä vastaan, mutta aina se lopulta voittaa, halusimme tai emme.
Ihmisen tulisi suoda itselleen ja läheisilleen omaa aikaa ja tilaa. Ihmisellä on myös oikeus joskus sanoa ei. Se ei ole itsekkyyttä vaan mielenterveyttä.
Tämän päivän luksusta ovat oma aika, tila, rauha ja hiljaisuus,joista jokaisella pitäisi olla oikeus joskus nauttia. Akkuja on pakko välillä ladata sillä ihmisen kestokyky on rajallinen. Menetetty mielenterveys on korvaamaton asia.
Emme ole mitään superihmisiä tai elä mitään superaikaa, vaikka joku tuntuukin niin luulevan.Työt, urheilut, harrastukset ja kotiaskareet on hoidettu ennenkin tyylikkäästi ilman meteliä.
Brittien suurmies Sir Winston Churchill on sanonut: ’’Joka osaa katsoa kauas menneisyyteen näkee pitkälle tulevaisuuteen.’’Tosi on, emme ole ainutlaatuisia, emmekä elä ainutlaatuista aikaa. Olemme hauraita lastuja elämän aallokossa, joista jokainen kaipaa omaa aikaa ja rauhaa läheistensä tuella. Vexi Salmen sanoin: ’’Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielenvapaus, ja mielenvapaus.’’
Tapani Telenius
Tampere
uutiskirje 
