Populismista Helsingin yliopistossa väittelevän tutkija Tuukka Ylä-Anttilan mielestä populismilla on hyvät puolensa, jos se tuo politiikkaa lähemmäs kansalaisia. Populismin vastapainona on kuitenkin tilausta myös tutkittua tietoa puolustavalle politiikalle, todetaan hänen 6.10. tarkastettavassa väitöskirjassaan The Populist Toolkit – Finnish Populism in Action 2007–2016.
Ylä-Anttilan mukaan oikeistopopulisteilla ei ole siihen yksinoikeutta. Muidenkin poliittisten toimijoiden kannattaisi miettiä suhdettaan populismiin, hän kehottaa.
Populismin yhteydessä puhutaan ”totuudenjälkeisestä ajasta”. Tutkijan mukaan se tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita. Populismin tutkimuksessa on jo pitkään ajateltu, että populistit vastustavat älymystöä ja asiantuntijatietoa.
– Tämä väite on kuitenkin liian yksinkertaistava: ei pidä paikkaansa, etteivät populistit välittäisi tiedosta tai asiantuntijoista ollenkaan, koska oikeistopopulismissa ”vasta-asiantuntijuuksien” käyttäminen on tavallista, Ylä-Anttila kertoo.
Tutkijan mukaan totuudenjälkeisestä ajasta pitäisi puhua tarkemmin, koska oikeistopopulistit itse pitävät itseään totuuden sanansaattajina.
Totuus arvossa, mutta valikoiden
Väitöstyössä tutkitaan populismin käyttöä Suomessa vuosina 2007–2016, etenkin oikeistopopulismia, sekä puoluepolitiikassa että kansalaiskeskusteluissa.
Tutkimuksen mukaan hommaforumlaiset ja MV-lehti itse sanovat pitävänsä totuutta suuressa arvossa. Heidän kirjoituksissaan tavallisesti ehdotetaan, että tilastoihin ja todistusaineistoon perustuviin fakta-argumentteihin nojautumalla vältytään tunteiden aiheuttamilta vääristymiltä.
– He eivät juurikaan vetoa ”näin asiat koetaan” -tyylisiin argumentteihin, vaan omien poliittisten kantojen tukena käytetään tilastoja ja tutkimustietoa, kuten nettiväittelyille on tavallista, Ylä-Anttila kertoo.
Tilastoja käytetään tutkijan mukaan kuitenkin valikoiden, omia kantoja tukevaa tietoa painottaen.
– Liiallinen luottamus mitattavuuteen on tietynlainen sudenkuoppa, sillä politiikka perustuu myös arvovalintoihin, joihin ei aina ole mitattavasti oikeaa ratkaisua. Monet poliittiset osapuolet näkevät tutkimustiedon tukevan juuri omia kantojaan, tutkija sanoo.
Suvivirrellä vedottiin tunteisiin
Tunteisiin vetoaminen on myös keskeinen keino populismin työkalupakissa. Yksi tehokas tapa toteuttaa tämä on ottaa käyttöön joku valmiiksi tunteita herättävä tuttu kokemus, kuten Suvivirren laulaminen.
– Poliitikko voi sitten vedota siihen tunnekokemukseen jonkin mielipiteen oikeutuksena, vaikkapa maahanmuuton rajoittamisen, Ylä-Anttila toteaa.
Suvivirsi-keskustelussa vuosina 2010–2014 käytettiin paljon tuttuun tunnekokemukseen vetoavia argumentteja. Eduskuntavaalien alla näin tekivät erityisesti perussuomalaiset ehdokkaat.
uutiskirje 
