Masennuslääkkeiden käyttö vähenee vanhuuseläkkeelle jäännin myötä, käy ilmi PROMEQ-hankkeen osatutkimuksessa. Jo tieto eläkkeelle jäännistä näyttää hillitsevän masennuslääkkeiden käyttöä.
Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen huomauttaa, että masennuslääkkeiden käyttö on kasvanut yleisesti vuoteen 2014 saakka.
– Toinen trendi on ollut, että iän myötä masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Eläkkeelle jäänti tekee ikään kuin notkahduksen tähän.
Vielä muutama vuosi eläkkeelle jäännin jälkeenkin masennuslääkkeitä käytetään vähemmän kuin töissä ollessa. Eläkeikäisten seuranta ei tässä tutkimuksessa yllä niin pitkälle, että tietoa myöhemmästä masennuslääkkeiden käytöstä olisi riittävästi.
Tutkimustulos on saatu valtakunnallisista eläke- ja terveysaineistoista. Tulos koskee yksityisen sektorin työntekijöitä, jotka ovat jääneet vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaina.
Vapaa-ajan lisääntyminen auttaa
Valkonen huomauttaa, että eläkkeelle jäänti on iso muutos ihmisen elämässä.
– Eläkkeellä on vähemmän rahaa, enemmän vapaa-aikaa ja vähemmän työstressiä. Ilmeisesti työstressi on ollut se dominoiva asia.
Vaikuttaa siltä, että työn takia masennuslääkkeitä on käytetty enemmän.
– Ilmeisesti myös lisääntynyt vapaa-aika helpottaa oloa, Valkonen sanoo.
Alustavien tulosten mukaan selvimmin masennuslääkkeiden käyttöä vähentävät eläkkeelle siirryttäessä etenkin ylemmässä toimihenkilöasemassa työskentelevät naiset.
Huomio ikääntyvien työoloihin
Työuran loppupäässä työnteon rasitus näyttää Valkosen mukaan kasvavan. Ikääntyvien työntekijöiden työstressiin ja työoloihin tulisi kiinnittää huomiota.
– Viiden vuoden sisällä ennen eläkkeelle jääntiä masennuslääkkeiden käyttö nousee selvästi.
Valkonen huomauttaa, että masennuslääkkeisiin turvaudutaan monenlaisissa tehtävissä.
– Itsenäinen työ tarkoittaa tavallisesti kiinnostavaa työtä, mutta kun kalenteri menee liian vaativaksi, se aiheuttaa ilmeisesti ongelmia. Masennuslääkkeitä käytetään paljon myös alemmissa toimihenkilötehtävissä, joissa ei ole paljoa itsenäisyyttä.
Naiset käyttävät masennuslääkkeitä työuran loppupuolella kaksi kertaa useammin kuin miehet. Naisilla masennusta diagnosoidaan yleensäkin enemmän kuin miehillä. Valkosen mukaan osittain kyse voi olla siitä, että naiset osaavat turvautua terveydenhuoltoon miehiä aiemmin.
Hän huomauttaa, että koko väestöä tai kansantaloutta ajatellen kyse on pienestä määrästä ihmisiä. Mutta tarve on iso asia yksilölle ja sille pienelle joukolle, joka lääkkeitä käyttää.
– Vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä ostoja oli aineistossamme 5,3 prosentilla, mutta vuosi eläkkeelle jäämisen jälkeen 4,7 prosentilla.