Pitkittyneen talouskriisin ja brexitin jälkeen keskustelu unionin tulevaisuudesta kiihtyy.
– Tavoitteena on unionin toimintakyvyn ja yhtenäisyyden osoittaminen, totesi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen eduskunnan suuren valiokunnan ja UPIn seminaarissa Tiivistyvä vai hajaantuva EU.
Tiekartta unionin suunnasta pitäisi olla valmis Eurooppa-neuvoston joulukuun kokoukseen mennessä. Unionin jäsenmaiden odotetaan ottavan kantaa suuriin linjakysymyksiin, kuten tuleeko euroalueen yhteisvastuuta kasvattaa, hyväksytäänkö EU:n eritahtinen kehitys sekä unionin päätöksenteon demokraattisen perustan oikeutus.
Myös Suomelta odotetaan näkemyksiä EU:n kehittämisen linjauksiksi.
Tiilikaisen mukaan integraatio on kehittynyt pisteeseen, jossa edessä on vain vaikeita ratkaisuja. Uudistusagendan olennaisia kysymyksiä EU:n suunnasta ei voi enää väistää.
Kyse ei ole Tiilikaisen mukaan uusista asioista. Erimielisyyksiin jumittuneita integraation syventämishankkeita halutaan nyt edistää aiempaa ratkaisuhakuisemmassa ilmapiirissä.
Luottamus ohentunut
Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta arvioi, että kysymys EU:n demokraattisesta oikeutuksesta määrittää unionin tulevaisuutta.
EU:n päätöksenteon legitimiteetti on Miettisen mukaan ohentunut. Sitä on nakertanut pitkä talouskriisi ja siitä juontuvat sosiaaliset ongelmat, joita EU on ollut tehoton ratkaisemaan. Erityisongelmaksi on vielä noussut pakolaiskriisi, Miettinen totesi.
Hän huomautti, että kaikesta huolimatta kansalaisten luottamus EU:hun on tutkimusten mukaan suurempaa kuin kansallisiin päättäjiin. Kansallisten päättäjien luottamusta rasittaa Miettisen mukaan puoluekentän hajaantumisilmiöt EU-maissa.
Hollannissa ilmiö näkyy niin, ettei maahan ole saatu vieläkään hallitusta, vaikka vaalit olivat maaliskuussa.
Yhteistyön vai integraation syventäminen?
Tilaisuuden poliitikkopaneelissa eduskuntaryhmien edustajat olivat yhtä mieltä EU:n kehittämisen tarpeellisuudesta. Kehittämisen suunnasta ja vauhdista vallitsi erilaisia käsityksiä.
Keskustan Mauri Pekkarinen tähdensi, että tarpeellinen yhteistyön syventäminen ei suinkaan tarkoita integraation syventämistä. Hänen mielestään joissakin asioissa EU-yhteistyötä tulee tiivistää, toisissa ei.
Esimerkiksi EU-maiden taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä Pekkarinen ei kaipaa.
Paavo Arhinmäen (vas.) mukaan EU:n sosiaalisen ulottuvuutta tulee kehittää erityisesti työntekijöiden oikeuksien osalta. Sen sijaan sotilaallisen yhteistyön kehittämiseen vasemmistoliitto suhtautuu kriittisesti.
Tytti Tuppurainen (sd.) kaipaa Suomelta aloitteellisuutta EU:n kehittämisessä. Tuppuraisen mukaan Suomi on EU:n ytimissä, joissa asioista päätetään, mutta aloitteellisuuden puute tekee Suomesta heikomman vaikuttajan.
Tiina Elovaaran mukaan sinisen tulevaisuuden eduskuntaryhmä on Saksan kanssa samoilla linjoilla siinä, että tehtyjä päätöksiä pitää kaikkien noudattaa.
Integraation syventäminen on Elovaaran mielestä ”sanana ällöttävä”.