Hallitus perustiviime viikolla työryhmän valmistelemaan ”perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistusta”.
Suomeksi sanottuna hallitus aikoo valmistella sosiaaliturvan uudistuksen. Päätökset tehdään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa.
Toimeliaisuuden taakse on kätketty kokoomuksen pitkäaikainen tavoite vastikkeellisuuden lisäämisestä:
Hallituksen lähtökohdista voidaan joutua samantyyppiseen kannustavuuskeskusteluun, johon ajauduttiin 90-luvun laman aikaan.
– Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme ei kannusta tai palkitse ihmisiä riittävästi työnteosta, yrittämisestä ja kouluttautumisesta.
Näin hallituksen tavoitteen kiteyttää eduskunnan toinen varapuhemies Arto Satonen(kok.).
Hallitus on käärinyt sosiaaliturvan leikkaustavoitteet toimeliaisuuden pumpuliin. On vaikea nähdä, että hallitus valmistelisi omasta linjastaan poikkeavan, tuloeroja tai eriarvoisuutta kaventavan, sosiaaliturvan uudistuksen.
Työttömyysturva leikkausleikkuriin?
Sosiaaliturvan muutokset on tehtävä nykyisten valtion raamien puitteissa eli rahaa ei ole luvassa sosiaaliturvan parantamiseen. Päinvastoin ”työhön kannustaminen” tarkoittanee työttömyysturvan leikkausten sarjan jatkamista.
Aktiivisesti sosiaaliturvan uudistusta ajaneen Kelan pääjohtajan Elli Aaltosen näkemykset työttömyysturvan vastikkeellisuudesta saavat kannatusta hallituksen piirissä. Kokoomus on ajanut näyttävimmin sosiaaliturvan vastikkeellisuutta. Nyt sitä yritetään jälleen.
Aaltosen malli olisi laajempi kuin esimerkiksi professori Heikki Hiilamon esittämä osallisuustulo. Perustulokokeilu toki aiotaan ottaa huomioon, mutta yhä voimakkaammin puhutaan perustulon kalleudesta.
Työttömyysturvan kokonaisuudistukselle olisi asiallisia perusteita, jos lähtökohtana ei olisi työttömien toimeentulon heikentäminen tai nöyryyttäminen. Etuuksien lisäksi tulisi puhua työvoimapalveluista, jotka kohtelevat epätasa-arvoisesti työttömiä.
Paineita on myös asumistuen leikkaamiseen, uudistamisen ja tehostamisen savuverholla. Tuskin pyhä on myöskään viimesijaisen toimeentulotuen taso.
Köyhyyteen tuskin apua tästäkään uudistuksesta
Sosiaaliturvan uudistuksen tavoitteena tulisi olla köyhyyden poistaminen. Hallitus kyllä aikoo ”torjua ja vähentää eriarvoisuutta”. Tämä tavoite on saanut kolauksen jo hallituksen nykytoimista: hallitus on kääntänyt tuloerot kasvuun.
Hallituksen piirissä ei tunnisteta – eikä tunnusteta – köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti tilaavansa uudet laskelmat tuloerojen kasvusta, kun vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tilaamat ja valtiovarainministeriön laskelmat eivät miellyttäneet.
Noin 600 – 700 000 pienituloisen joukkoon kuuluu hyvin erilaisilla tuloilla ja elämäntilanteissa eläviä ihmisiä, joista osa elää suoranaisessa köyhyydessä. Nykyinen sosiaaliturva kaipaa uudistusta, joka ottaa huomioon ihmisten erilaiset elämäntilanteet.
Hallituksen lähtökohdista voidaan joutua samantyyppiseen kannustavuuskeskusteluun, johon ajauduttiin 90-luvun laman aikaan.
Työttömille ja pienituloisille haluttiin antaa mieluummin keppiä kuin pienintäkään porkkanaa. Laman lapsilta leikattiin eli lapsiperheet ajettiin ahdinkoon, jota maksettiin lastensuojelun menoina vielä kymmenen vuotta myöhemmin.
Sosiaaliturvan uudistus ei helppo harjoitus
Sosiaaliturvan uudistamisessa kyse on vahvasti myös ideologisista valinnoista. On vaikea nähdä, miten puolueiden, työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sekä yrittäjien ja sosiaali- ja terveysalan keskeisten järjestöjen edustajat löytävät yhteisen sävelen.
Hallitus aikoo nimetä marraskuussa nämä tahot parlamentaariseen seurantaryhmään. Tämä on kaunis ele, etenkin kun sosiaaliturvan uudistuksesta päättänee toinen kuin Sipilän hallitusporukka. Myös soteuudistukseen oli nimetty seurantaryhmä, mutta sen rooli oli vähäinen.
Eri vaihtoehtoja käsittelevä valmistelutyö koordinoidaan Juho Saaren johtaman eriarvoisuustyöryhmän kanssa. Hänet tunnetaan muun muassa arvostettuna köyhyyden ja eriarvoisuuden tutkijana. Hallitus kuitenkin päättää viime kädessä linjoista.
uutiskirje 
