Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja on huolissaan sosiaalipalveluiden käyttäjien yhdenvertaisesta kohtelusta sote-uudistuksen valinnanvapausesityksessä.
– Jos sosiaalipalvelujen käyttäjät ohjataan perustasolta heti eri raiteelle, ei puhuta enää kansalaisten yhdenvertaisuudesta, hän sanoo.
Kananoja puhui keskiviikkona muotokuvansa paljastustilaisuudessa Helsingin Kuntatalolla.
Hänen mielestään sote-uudistuksen jatkovaiheessa on erityisen tärkeää seurata uudistuksen vaikutuksia kaikkien väestöryhmien hyvinvointiin ja eri palveluja tarvitsevien ihmisten yhdenvertaisuuteen.
– Tällä hetkellä valitettavasti näyttää siltä, että hallitus on tekemässä eettisesti kyseenalaisia raja-aitoja sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen käyttäjien välille.
Jääkö soten innovatiivisuus syrjään?
Kananoja katsoo, että nykyisessä valinnanvapausmallissa menetetään mahdollisuus uusia käytäntöjä luoviin innovaatioihin ja palveluprosessien parantamiseen.
– Jos sote-keskus tarjoaa vain terveyspalveluja, emme saa vahvaa perustasoa emmekä integraation tuomaa lisäarvoa. Näin valinnanvapaus painottuu palveluntuottajien vapaudeksi valita omat asiakkaansa.
Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena on tarjota ihmisille yhdenvertaiset palvelut ja integroida terveys- ja sosiaalipalveluista toimiva kokonaisuus. Kananoja muistuttaa, etteivät palveluja tarvitsevien ihmisten elämäntilanteet ja avun tarpeet noudata palvelusektoreiden rajoja.
Aulikki Kananoja on ollut sote-uudistuksen asiantuntijaryhmän jäsen ja sote-palveluiden valinnanvapautta selvittäneen työryhmän jäsen. Ylisosiaalineuvoksen arvonimi on sosiaalialan korkein mahdollinen arvonannon osoitus. Arvonimi myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja se voi olla vain yhdellä henkilöllä. Ylisosiaalineuvoksella on riippumaton asema sosiaalialan arvojohtajana ja yhteiskunnallisena keskustelijana.
lehti 