Autoliikenteen aiheuttama matalataajuinen melu erottuu vilkkaasti liikennöidyn väylän läheisyydessä myös vedenpinnan alla tehdyissä mittauksissa.
Helsingin kaupunki ja Suomen ympäristökeskus mittaavat tänä ja ensi vuonna vedenalaista melua Helsingin sisälahdilla. Helsingin vedenalaista äänimaailmaa nauhoitettiin ensimmäisen kerran kesä- ja heinäkuussa Laajalahdella sekä Kruunuvuorenselällä.
Kruunuvuorenselkä on selvityksen kannalta erityisen mielenkiintoinen, sillä sitä halkovat ruotsinlaivat, katamaraanit Tallinnaan, vesibussit ja yhteysalukset. Lisäksi veneilykaudella huviveneliikenne on siellä erittäin vilkasta. Aivan rannan tuntumassa rakennetaan Kalasataman kaupunginosaa, ja merialueen välittömässä läheisyydessä kulkee vilkkaasti liikennöity Itäväylä.
Eri kalalajien kuuloherkkyydestä on tutkimustietoa.
Vedenalaisen melutilanteen selvitys on osa Helsingin kaupungin Itämeri-toimenpideohjelmaa, jota se toteuttaa Itämerihaaste-verkostoaloitteen puitteissa.
– Selvitämme, mitä ja millaista veden alla meluavaa ihmistoimintaa alueella on ja miten se vaihtelee ajallisesti, kertoo tiedotteessa Itämerihaasteen koordinaattori Lotta Ruokanen Helsingin kaupungilta.”
Alustavien tulosten mukaan kaupungin äänet, erityisesti liikennemelu, erottuvat myös vedenpinnan alla tehdyissä mittauksissa. Ensimmäisten mittausten perusteella Kruunuvuorenselällä äänimaisema vaihtelee eri vuorokauden aikoina paljon ja melu on paikoin voimakasta.
Monet seikat vaikuttavat ääniin
Vedenalainen melu riippuu paitsi äänen lähteestä ja sen laadusta (voimakkuus ja taajuus), myös alueen akustisesta ympäristöstä, kuten veden syvyydestä, pohjan laadusta ja aallokosta.Lähellä oleva ranta ja pohja voivat sekä heijastaa että vaimentaa ääniä, joten ääni käyttäytyy matalissa lahdissa eri tavoin kuin avomerellä.
Äänen käyttäytymiseen voivat vaikuttaa myös veden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet. Tässäkin mielessä Kruunuvuorenselkä on dynaaminen vesialue, koska Vantaanjoen virtaama ja sen Kruunuvuorenselälle tuoman saviaineksen määrä vaihtelee ja vesi on monella tavalla kerrostunutta mm. suolaisuuden mukaan.
– Itämeren avomerialueilla on viime vuosina tehty vedenalaisen melun kartoituksia ja kehitetty mittaus- ja arviointimenetelmiä, kertoo tutkija Eeva Sairanen SYKEstä.
– Luonnollisen äänimaiseman merkittävästi ylittävä melu voi aiheuttaa merinisäkkäille ja kaloille vakavia haittoja. Avomerialueella tärkein melun lähde on meriliikenne, mutta rannikolla meluun voi vaikuttaa myös kaupunkirakenne ja kaupungin kehittyminen muun muassa tieliikenteen ja suurimittakaavaisen rakentamisen kautta, Sairanen kertoo.
Mittauksia eri vuodenaikoina
Ensimmäinen mittauskierros Kruunuvuorenselällä tehtiin heinäkuun lopulla vilkkaimman veneilykauden aikana. Mittaukset toistetaan lokakuussa veneilykauden hiljennyttyä, jolloin päästään arvioimaan erityisesti huviveneliikenteen vaikutusta vedenalaiseen äänimaisemaan.
Talvella akustiset olot ja äänimaisema muuttuvat jälleen. Vesiliikenne vähenee ja mahdollinen jääpeite vaimentaa sekä ilmasta kantautuvia ääniä että aallokon syntyä. Toisaalta jää voi itsessään aiheuttaa ääniä veden alle esimerkiksi jäälauttojen törmätessä yhteen. Mittauksia on tarkoitus tehdä vielä tammi-helmikuussa.
Ihmisen aiheuttaman vedenalaisen melun potentiaalisia riskejä ja vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi vertaamalla mitattua melua alueella tavattuun kalalajistoon ja saatavilla olevaan tutkimustietoon alueen lajien kuuloaistin herkkyydestä.
Lisätietoja englanniksi sekä suppeammin suomeksi.
Tietoa Itämerihaasteesta.
lehti 