Etukäteen kohuttu ja kiistelty lakialoite työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta oli eduskunnan lähetekeskustelussa keskiviikkoiltana. Eduskunnassa suurta riitaa ei syntynyt. Äänessä olivat lähinnä aloitteen allekirjoittajat, joita on kaikista puolueista paitsi perussuomalaisista, sekä sitä vastustaneet perussuomalaiset.
Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Anna Kontula (vas.) puolusti sitä samalla tavalla kuin Kansan Uutisissa viime viikolla julkaistussa Horisontissa.
Kokoomuksen Juhana Vartiainen sanoi, että aloitteessa lyövät kättä humaanit hyvän sydämen perustelut ja taloudellisen hyödyn perustelut.
– Suomesta poistetaan tällä hetkellä ihmisiä, jotka mielellään tänne jäisivät ja joiden elämä kotimaassaan on verrattomasti turvattomampaa kuin Suomessa. Lisäksi he saattavat olla työsuhteessa ja suomalaisella työpaikallaan arvostettuja ja tuottavia työntekijöitä. Miksi ihmeessä heidät silti poistetaan maasta?
Vartiaisen mukaan joissakin tapauksissa tämä tapahtuu siksi, että maassa arvioidaan olevan saman alan työttömiä, joista kukaan ei kuitenkaan ole yrityksen näkökulmasta ollut parempi kuin puheena oleva ulkomaalainen.
– Tämä on siis perusteluna surkea, koska työnantaja kuitenkin on jo arvioinut, että kyseessä oleva maahanmuuttaja on kyseiseen tehtävään parhaiten soveltuva henkilö, eihän hän muuten olisi saanut työtarjousta tai työsopimusta.
Työväenliikkeen solidaarisuus
SDP:sta kokoomukseen siirtynyt Vartiainen jatkoi, että häne vetää apeaksi se, miten kauas ainakin jotkin työväenliikkeen osat ovat loitonneet työväenliikkeen alkuperäisestä solidaarisuudesta ja kaikkien köyhien veljeydestä.
– Sosialistinen internationaalihan oli työläisten solidaarisuuden liike. Se pyrki parantamaan köyhien asemaa kaikkialla mutta ei sulkemaan ketään pois.
Suomalaisten yritysten ja kansantalouden etuna Vartiainen piti sitä, että yritykset voivat käyttää koko maailman työvoimaa omana rekrytointivarastonaan.
– Saatavuusharkinnan alainen työlupa ankkuroi sen ihmisen yhteen alaan ja usein yhteen työnantajaan, koska ihmisen oleskeluoikeus on siitä kiinni. Menettely asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan ihmisen syntyperän perusteella, aloitetta perusteli Touko Aalto (vihr.).
Työvoima 2,7 miljoonaa, tapauksia 8 000
Aloitteen ensimmäisiin allekirjoittajiin kuuluva Tytti Tuppurainen (sd.) suhteutti Suomen työvoiman olevan noin 2,7 miljoonaa ihmistä ja saatavuusharkintatapauksia oli viime vuonna noin 8 000, joista tuhannesta oli kielteinen päätös.
– Tämä saatavuusharkinta ei millään muotoa ole Suomen työmarkkinoiden kannalta merkittävä tapaus sinänsä, joka muuttaisi työmarkkinoita jotenkin perustavalla tavalla toiseksi.
– Sen sijaan yksittäisten tänne saapuneitten työntekijöitten kannalta tämä on merkittävä asia, ja saatavuusharkinta aiheuttaa riippuvuutta työnantajasta, aivan kuten edustaja Kontula avauspuheenvuorossaan hyvin kuvasi. Sen takia meidän on kehitettävä työmarkkinoita reilummiksi. Siihen kuuluu tämä saatavuusharkinnan poistaminen mutta myös työehtosopimusten ja lakien paremman valvonnan varmistaminen.
Epäisänmaallista politiikkaa
Saatavuusharkinnan poiston esittäminen on täysin epäisänmaallista politiikkaa, syytti Ville Tavio (ps.).
– Ehkä kuitenkin tämä duunareiden aseman heikentyminen pitkässä juoksussa selittääkin sen, miksi porvarit kannattavat tätä kolmansien maiden matalapalkkatyövoiman saatavuuden lisäämistä niin kovasti. Vasemmiston osalta sitä ei kyllä kuitenkaan valitettavasti selitä mikään muu kuin se, että olette luopuneet suomalaisen työvoiman puolustamisesta, ottaneet tilalle ideologisen maailman syleilyn, hän jatkoi.
Virallisesta työstä harmaaseen
Keskustelun päättänyt Anna Kontula sanoi saatavuusharkinnan ongelmien liittyvän yleensä maassa jo oleskeleviin henkilöihin. Sen takia julkisuudessa on ehdotettu, että saatavuusharkinnan voisi poistaa rajatusti vain näissä tapauksissa.
– Tällainen ehdotus on ilman muuta kannatettava, ja se helpottaisi monen ihmisen elämää. Sen takia tätä lakiesitystä kirjoittaessanikin pohdin ja selvitin, olisiko tämä mahdollista.
Kontula jatkoi, että ratkaisu jättäisi kuitenkin edelleen pulaan työmarkkinoiden kaikkein haavoittuvaisimman ryhmän eli paperittomat.
– Vaikka he olisivat oleskelleet ja työskennelleet Suomessa pitkäänkin, he eivät voi todentaa oleskeluaan sellaisella tavalla, joka vapauttaisi saatavuusharkinnasta. Paperittomalla tarkoitetaan tässä yhteydessä siis henkilöä, jolla ei ole Suomen valtion myöntämää oleskeluoikeutta. Usein kyse on siitä, että henkilö on syystä tai toisesta jäänyt Suomeen oleskelulupansa umpeutumisen jälkeen.
Saatavuusharkinta on Kontulan mukaan yksi niistä tekijöistä, jotka heikentävät jo maassa oleskelevien ihmisten mahdollisuutta työllistyä virallisille työmarkkinoille.
– Se jopa pakottaa ihmisiä virallisen työn piiristä harmaaseen. Siten se osaltaan työntää Suomea kohti pistettä, jossa varjojärjestelmät alkavat toimia ja rekrytoida ihmisiä itsenäisesti. Siten saatavuusharkintaan voi suhtautua kriittisesti paitsi ihmisoikeusperusteella myös maahanmuuton hallinnan näkökulmasta.