Kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Silvia Modig (vas.) vastustaa hallituksen esittämiä leikkauksia asumistukeen. Eduskunta käsittelee asiaa keskiviikkona.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus esittää, että kimppa- ja miniasunnoissa asuvien asumistukea leikataan ja enimmäisasumismenot sidotaan elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijaan.
Alivuokra- ja kimppa-asuntoja sekä alle 20 neliömetrin kokoisia asuntoja koskeva muutos alentaa Modigin mukaan 12 000 tuensaajan asumistukea. Valtaosa heistä on opiskelijoita.
”Tämä on kerta kaikkiaan hölmöläisen peitonjatkamista.”
Enimmäisasumismenojen sitominen elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijaan vaikuttaa kaikkien asumistuen saajien tukeen. Jos vuokrat jatkavat nousuaan muita elinkustannuksia nopeammin, asumistuki kattaa vuosi vuodelta pienemmän osan vuokrasta.
– Enimmäisasumismenojen taso on jo nyt jäänyt pahasti jälkeen todellisesta vuokratasosta. Enimmäisasumismenot ylittyvät jo 72 prosentilla asumistuen saajista, Modig sanoo tiedotteessa.
Modig kuvailee asumisen hinnan karanneen käsistä Helsingissä, missä pienistä vuokra-asunnoista on pulaa. Hän arvioi, että kimppa-asunnoissa asumisen vaikeuttaminen kasvattaa yksiöiden kysyntää, mikä voi johtaa yksiöiden vuokrien kallistumiseen.
Kelan tilastot eivät tue hallituksen perustelua
Julkisessa keskustelussa on usein esitetty, että asumistuet nostavat vuokratasoa. Modig ei hyväksy hallituksen selityksiä, että esitetyt muutokset hillitsisivät vuokrien nousua:
– Viime vuosien tilastot osoittavat, että vuokrat ovat nousseet kovaa vauhtia enimmäisasumismenojen jäädytyksistä huolimatta.
Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen kävi Kelan blogissa maaliskuussa läpi tilastot ja huomautti, että aineistosta ei voida tehdä yksinkertaisia päätelmiä. Esimerkiksi opiskelijoiden enimmäisvuokra on ollut vuodesta 2005 vain 252 euroa, eikä tämä ole estänyt vuokrien nousua.
Honkasen havainnon mukaan opiskelijoiden asumismenot ovat nousseet ”melko tarkkaan” yleisen vuokrakehityksen mukaisesti, vaikka ainakin noin neljännes opiskelijoista asuu alle yleisen vuokratason hinnoitelluissa opiskelija-asuntoloissa.
Honkanen esitti mahdollisiksi toimenpiteiksi asumistukimenojen hillitsemiseksi työttömyyden vähentämistä ja vuokrien nousun hillitsemistä.
VATT:n tuore tutkimus kumoaa aiempia näkemyksiä
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimusjohtaja Essi Eerolan ja erikoistutkija Teemu Lyytikäisen toukokuussa julkistetussa tutkimuksessa havaittiin, että yleisen asumistuen erot eivät heijastu vuokriin. Havainto on taloustieteessä melko yleisesti vallinneen näkemyksen vastainen.
– Julkisessa keskustelussa toistuu oletus asumistuen valumisesta suurelta osin vuokriin, mutta tulostemme perusteella tämä huoli on liioiteltu, Eerola sanoi VATT:n tiedotteessa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen tarkasteli tutkimusta välittömästi Akateemisessa talousblogissa. Määttänen spekuloi elävään elämään kuvitelluilla tilanteilla teoreettisesti ja päätyi arvioimaan: ”Hyväksyttävät enimmäisasumismenot ovat varsin matalia suhteessa markkinavuokriin ja alittavat yleensä todelliset vuokrat. Sen takia en odottaisi nykyisellä asumistuella olevan kovin suurta vaikutusta vuokriin.”
Järjestelmä on kuitenkin monimutkainen, ja esimerkiksi Helsingin osalta muuttopainetta ja sitä kautta vuokratasoa voi kasvattaa sekin, että asumistukea saa enemmän Helsingissä kuin pienessä kaupungissa.
Esimerkiksi varhaisemmassa vuoden 2008 tarkastelussa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa Samuli Hiekka ja Matti Virén esittivät päätelmänään, että osa asumistuesta menee vuokriin ja että pahimmillaan järjestelmä ”nostaa vuokrat niin korkeiksi, että kukaan ei voi asua vuokralla ilman tukea”.
Yksi Hiekan ja Virénin pohdittavaksi nostamista ajatuksista oli todellisten vuokrien roolin vähentäminen asumistuen määräytymisessä. Hallituksen esitys näyttää tältä osin seuraavan vuoden 2008 artikkelissa esitettyjä näkemyksiä, vaikka sen perusteluissa viitataan niin Hiekan ja Virénin aiempiin kuin tämänvuotisiin Eerolan ja Lyytikäisen tuloksiin.
Leikkaukset jatkavat hölmöläisten peittoa
Modigin mukaan asumistuen leikkauksilla saavutettavat säästöt ovat epävarmalla pohjalla:
– Asumistuen alentaminen johtaa aina toimeentulotukimenojen kasvuun. Tämä on kerta kaikkiaan hölmöläisen peitonjatkamista.
Pertti Honkanen piti Kelan blogissa tukijärjestelmään kajoamista ongelmallisena ja viimeisenä keinona, koska se johtaa helposti ristiriitaan muiden tavoitteiden kanssa:
”Jos esimerkiksi halutaan kannustaa työttömiä muuttamaan työn perässä kasvukeskuksiin, tuskin on kovin mielekästä leikata kasvukeskuksissa asuvien asumistukia”, Honkanen kirjoitti.
lehti 