KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tekoäly muuttaa työelämän vaatimuksia

Kuva: Jarno Mela

Luova tuho voi aluksi viedä työpaikkoja, mutta tilalle tulee myöhemmin uudenlaista työtä, ennustavat asiantuntijat. Koulutus, tutkimus ja innovaatiot, joista nyt on Suomessa leikattu, nousevat entistä tärkeämpään rooliin.

Elias Krohn
19.11.2017 8.31

Autot huristelevat ilman kuljettajaa, robotit hoitavat vanhuksia, tietokoneet analysoivat lakitekstejä ja diagnosoivat sairauksia. Tällaisia visioita esitetään tiuhaan, ja ne ovat osittain jo todellisuuttakin. Tekoäly voi mullistaa työelämää ja yhteiskuntaa.

Koneellistuminen ei ole uusi ilmiö, mutta varsinaisen tekoälyn hyödyntämisessä ensimmäinen vaihe on vasta pääsemässä vauhtiin, arvioidaan lokakuussa julkistetussa työ- ja elinkeinoministeriön Suomen tekoälyaika -raportissa. Siinä tekoälyn määritellään tarkoittavan ”laitteita, ohjelmistoja ja järjestelmiä, jotka kykenevät oppimaan ja tekemään päätöksiä lähes samalla tavalla kuin ihmiset”.

Monessa tapauksessa ihmistyön tarve vähenee. Digitalisaatiolla on perusteltu useita henkilöstövähennyksiä, viimeksi esimerkiksi kun Nordea aloitti lokakuussa yt-neuvottelut Markets-yksikössään.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Lyhyt työaika olisi mahdollista saavuttaa teknologisen kehityksen kautta ilman palkkatason laskua.”

Valtavirtaisessa taloustieteessä, kuten myös suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa, digitalisaatiota käsitellään ennen kaikkea mahdollisuutena. Kun työn tuottavuus sen myötä kasvaa, kilpailukyky kohenee ja työpaikkojakin syntyy lisää. Mekaaniset työtehtävät siirtyvät koneiden suoritettaviksi, mutta luovuutta ja korkeaa osaamista vaativien töiden tarve kasvaa.

Toisaalta viimeaikainen kehitys viittaa siihen, että tuottavuuden kasvu ei enää välttämättä lisää työllisyyttä: vuodesta 1990 vuoteen 2012 Suomessa työn tuottavuus ja bruttokansantuote lähes kaksinkertaistuivat, mutta maassamme tehtyjen työtuntien yhteenlaskettu määrä pysyi suurin piirtein ennallaan. Palkkatulojen osuus bruttokansantuotteesta on niin Suomessa kuin muuallakin länsimaissa heikentynyt, mikä näkyy kansalaisten ostovoiman kehityksessä.

Denis Berghem säätää älyvääntimiä ABB:n tehtaalla.

Denis Berghem säätää älyvääntimiä ABB:n tehtaalla. Kuva: Jarno Mela

Matalasti koulutetut häviäjiä

Ville-Veikko Pulkka valmistelee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa tekoälyn työllisyysvaikutuksista. Tähänastisen tutkimustyönsä perusteella hän haluaa torjua äärimmäiset ennusteet siitä, että tekoäly toisi väistämättä mukanaan massatyöttömyyden, ja yhtä lailla sen, että mitään työllisyysongelmia ei syntyisi.

Aikaisemmista elinkeinorakenteiden murroksista voidaan Pulkan mukaan oppia se, että aina muodostuu häviäjäryhmiä.

– Murrokset eivät ole pehmeitä. Niihin kannattaa varautua ja harjoittaa politiikkaa, joka helpottaa työvoiman asemaa nykyhetkessä, mutta ottaa huomioon myös sen, että epävarmistuminen, ainakin väliaikainen teknologisen työttömyyden lisääntyminen näyttää melko todennäköiseltä.

Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa esitetään samansuuntainen arvio. Sen mukaan teknologisissa murroksissa alkuvaiheen ”luovaa tuhoa” seuraa ”luova uudelleenrakentuminen”. Uudet teknologiat tuotteissa, palveluissa ja tuotantoprosessien virtaviivaistamisessa voivat viedä ensimmäisessä vaiheessa työpaikkoja, kun taas toisessa vaiheessa uusien teknologioiden mahdollistamat innovaatiot toisivat niitä lisää.

Pulkan mukaan häviäjiä ovat luultavasti ennen kaikkea matalasti koulutetut, jotka tekevät rutiininomaista, helposti automatisoitavissa olevaa työtä.

– Aikuiskoulutuksen lisääminen ja korkean koulutustason ylläpitäminen ovat päällimmäiset keinot työmarkkinoilta syrjäytymisen estämiseksi.

Teknologia voi korvata myös korkeasti koulutettujen ihmisten työtä. Yksi trendi on länsimaiden keskiluokan pieneneminen. Esimerkiksi historioitsija Juha Siltala on esittänyt automatisaation yhtenä syynä tähän kehitykseen ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvoiman heikkenemisen ohella. Joidenkin tutkijoiden mukaan keskiluokan kutistuminen ei kuitenkaan näyttäisi enää jatkuvan.

Teknologian ja työn liitto

Teknologian kehittymistä on tapahtunut niin kauan kuin teollisuutta on ylipäänsä ollut.

– Höyrykone, kutomakone, tietokone ja nyt tietokoneiden ja koneiden verkosto eli teollinen internet, luettelee eri vaiheita Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.

– En näe, että ne pelkästään veisivät työtä. Ne muuttavat työtehtäviä, työn organisoitumista ja tuotannon prosessia, Anttila määrittelee.

Nyt meneillään olevassa murroksessa, jossa koneista ohjelmoidaan entistä oppivaisempia ja keskenään verkostoituvia, kehitys on Anttilan mukaan ollut Suomessa hidasta, koska investointeja ei ole viime vuosina paljoa tehty.

Anttilan mukaan investoinnit teknologiaan ja työvoimaan kulkevat usein käsi kädessä.

”Ainakin väliaikainen teknologisen työttömyyden lisääntyminen näyttää melko todennäköiseltä.”

– Isojen ja menestyvien yritysten yksi menestyksen tekijä on, että ne ovat osanneet innovoida pitemmälle ja panostaneet uuteen teknologiaan.

Esimerkkeinä Anttila mainitsee Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan, joka on 4 000 työntekijällään Suomen suurin työnantaja, sekä Meyerin Turun telakan.

– Ylipäätään tuotannon volyymin ja tuotteiden kysynnän kasvaessa on ihmistyön rinnalla hyödynnettävä robotiikkaa ja automatiikkaa.

Vanhoja työtehtäviä on hävinnyt, mutta tilalle on tullut uusia, ABB:n pääluottamusmies Raija-Riitta Luiro-Piippo arvioi automati-saation työllisyysvaikutuksia tehtaassa.

Vanhoja työtehtäviä on hävinnyt, mutta tilalle on tullut uusia, ABB:n pääluottamusmies Raija-Riitta Luiro-Piippo arvioi automati-saation työllisyysvaikutuksia tehtaassa. Kuva: Jarno Mela

Robottikin vaatii ihmistyötä

Taajuusmuuttajia valmistavalla ABB:n tehtaalla Helsingin Pitäjänmäellä robotteja on käytetty jo vuosikymmeniä. Tehtaan robotiikka keskittyy erityisesti raskaiden materiaalien ja laitteiden siirtelyyn.

– Tällä pyritään säästämään työntekijöitä toistuvalta nostotyöltä ja turvallisuusriskeiltä, esittelee Late-robottia tehtaan pääluottamusmies Raija-Riitta Luiro-Piippo.

Laitteiden testauksetkin tapahtuvat robottien voimin, mutta ihmiset valvovat niiden työtä. Samoin metalliosien liittäminen toisiinsa juottamalla on annettu robotin tehtäväksi jo noin 15 vuotta sitten. Tämäkin on työterveyskysymys.

– Juottaminen on ollut yksi vaarallisimmista työvaiheista: esimerkiksi lyijystä ja hopeasta syntyy myrkyllisiä katkuja. Nyt robotti juottaa täysin suljetussa tilassa, Luiro-Piippo kertoo.

Lisäksi robotti tekee tasalaatuisempaa jälkeä kuin ihmiskäsi. Ihmisiä tarvitaan silti edelleen valvomaan robotin työtä ja huoltamaan sitä.

Uusimmissa tuotteissa juottaminen on korvattu prässäämisellä, joka sekin tapahtuu koneellisesti. Metallin vääntäminen hoituu älyvääntimillä.

– Käsin vääntämisestä tuli valkosormisuutta, rannekanava-ahtaumaa ja niska- ja hartiavaivoja, sanoo Luiro-Piippo.

Työterveys kohentunut

Tuotantopäällikkö Timo Eronen kertoo, että tehtaalla on tuotesukupolven vaihto parhaillaan meneillään ja myös koneistusta uusitaan samassa yhteydessä. Mitään radikaaleja muutoksia ei kuitenkaan ole tulossa.

– Kehitetään entistä parempia ja ergonomisempia keinoja nostamiseen, liikutteluun ja ruuvaamiseen, Eronen sanoo.

Luiro-Piipon mukaan automatisaatio näkyykin tehtaalla ennen kaikkea työterveyden kohenemisena.

– 25–30 vuotta sitten ihmisiä jäi huomattavasti enemmän työkyvyttömyyseläkkeelle kuin nyt. ABB:n oma fysiologi on aina mukana, kun uusia linjoja avataan. Työterveyttä hoidetaan tehokkaasti ja täällä työskennellään poikkeuksellisen pitkään, työvuosia on useimmilla 10–40.

Monia vanhoja työtehtäviä on hävinnyt, mutta uusia on tullut tilalle, Luiro-Piippo sanoo automatisaation työllisyysvaikutuksista. Työn fyysinen keveneminen avaa myös naisille entistä paremmin mahdollisuuksia päästä tehdastyöhön. Ala on tosin edelleen hyvin miesvaltainen.

Vuonna 2015 vajaan tuhannen työntekijän tehtaalla käytiin yt-neuvottelut ja väkeä hieman vähennettiin tuotannon tehostamisen ja uudelleenjärjestelyjen perusteella. ABB:lläkin näkyy myös työn murroksen mukanaan tuoma koulutustarpeen kasvu. Aiemmin tehtaalle saattoi tulla peruskoulutodistuksella, nyt on oltava ammatillisen oppilaitoksen linjoja suoritettuna.

Koneistuksen uusimisessa panostetaan ergonomiaan, kertoo tuotantopäällikkö Timo Eronen (vas.).

Koneistuksen uusimisessa panostetaan ergonomiaan, kertoo tuotantopäällikkö Timo Eronen (vas.). Kuva: Jarno Mela

Kohti lyhyempää työaikaa

Suurimmat teknologian työelämään tuomat muutokset ovat luultavasti vielä edessäpäin. Ennusteita on monenlaisia. Oxfordin yliopistossa vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan 47 prosenttia Yhdysvaltojen työpaikoista olisi automatisoitavissa parin vuosikymmenen kuluessa. Etlan tutkijat Mika Pajarinen ja Petri Rouvinen arvioivat sen jälkeen, että Suomessa vastaava luku olisi reilut 35 prosenttia.

Pulkka epäilee, että Euroopassa vallitseva kireä talous-politiikka ja haluttomuus isoihin valtiollisiin koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopanostuksiin voivat hidastaa automatisaation etenemistä. Lisäksi teknologiayhtiöt levittävät monesti paisuteltuja visioita uusien teknologioiden mahdollisuuksista vakuuttaakseen sijoittajia siitä, että näihin teknologioihin kannattaa sijoittaa.

Sekä Pulkka että Anttila katsovat, että työn tuottavuuden kasvu automatisaation myötä on hyvä syy uudistaa vaatimuksia työn jakamisesta työaikaa lyhentämällä.

– Lyhyt työaika olisi mahdollista saavuttaa teknologisen kehityksen kautta ilman, että työntekijän palkkataso laskisi. Tämähän on ay-liikkeen pitkäaikainen ajatus, sanoo Anttila, jonka vetämässä tutkimusyksikössä on selvitetty asiaa Metalliliiton (nykyisen Teollisuusliiton) liittokokouksen toimeksiannosta.

Pulkan mukaan tärkeää on myös mahdollistaa ihmisten nykyistä joustavampi osallistuminen työmarkkinoille ja opiskelu. Esteenä ovat etenkin työttömyysturvajärjestelmän rajoitukset, vaikka työttömien opiskelumahdollisuuksia ollaankin nyt parantamassa.

Teknologiseen murrokseen varautuminen työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa on Pulkan mukaan ollut hyvin vähäistä.

– Kun olin mukana perustulokokeilun taustatutkimuksessa, ei siellä puhuttu teknologiamurroksesta, vaan kannustinloukuista. Monessa muussa maassa, ennen muuta Yhdysvalloissa, perustulo on noussut keskusteluun nimenomaan teknologisen murroksen viitekehyksessä, Pulkka vertaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Li Anderssonin henkilökohtainen suosio ylittää tässäkin kyselyssä roimasti hänen puolueensa suosion.

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

Eduskuntavaaleissa on annettu jo 1,2 miljoonaa ääntä, mutta leikkaajapuolueet pitävät yhä piilossa linjansa yksityiskohtia.

Vaalien kiriviikon kysymys kuuluu, kertovatko leikkaajapuolueet, mistä ja miten leikataan

Sirpa Puhakan viime kesänä ilmestynyt Kari Uotilan elämäkerta on ehdolla vuoden työväentutkimukseksi.

Sirpa Puhakan Kari Uotila -kirja ehdolla vuoden työväentutkimukseksi

Sekä suomen kieli että vähemmistökielet rappeutuvat ajan mittaan, ellei niitä tueta, sanoo Ville Hytönen.

Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja: ”Maanpuolustus on myös sitä, että ymmärtää ja arvostaa omaa kulttuuriaan”

Uusimmat

Li Anderssonin henkilökohtainen suosio ylittää tässäkin kyselyssä roimasti hänen puolueensa suosion.

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

Eduskuntavaaleissa on annettu jo 1,2 miljoonaa ääntä, mutta leikkaajapuolueet pitävät yhä piilossa linjansa yksityiskohtia.

Vaalien kiriviikon kysymys kuuluu, kertovatko leikkaajapuolueet, mistä ja miten leikataan

Sirpa Puhakan viime kesänä ilmestynyt Kari Uotilan elämäkerta on ehdolla vuoden työväentutkimukseksi.

Sirpa Puhakan Kari Uotila -kirja ehdolla vuoden työväentutkimukseksi

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
02

20 000 hoitajan ja muun sote-ammattilaisen vähennys – Li Andersson: Se on se mittaluokka, josta puhumme kokoomuksen vaihtoehdossa

 
03

Nelipäiväinen työviikko voi olla pidempi kuin viisipäiväinen, muistuttaa AKT

 
04

Sairaanhoitaja tekee eläkkeeltä töitä ja paikkaa työvoimapulaa: ”On tärkeää tuntea olevansa tarpeellinen”

 
05

Uudenkaupungin autotehdas vähentää lähes tuhat työntekijää: “Ei ole ensimmäinen eikä edes pahin kerta, kun mennään alaspäin ja lujaa”, sanoo pääluottamusmies

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja: ”Maanpuolustus on myös sitä, että ymmärtää ja arvostaa omaa kulttuuriaan”

27.03.2023

Vasemmistoliitto nähdään vahvimpana puolueena köyhyyden ja syrjäytymisen estämisessä sekä koulutuksen rahoituksen lisäämisessä

27.03.2023

Naisten vanhimpain neuvostot tienraivaajina Koillis-Keniassa

27.03.2023

Hieno rikostarina hukkuu lörpöttelevään tekstimassaan R&R:n Vaeltavissa vainajissa

26.03.2023

Afgaanityttöjen on pakko muuttaa Pakistaniin päästäkseen kouluun

26.03.2023

Sunnuntaivieras: Vieläkö vasemmisto etsii työtä ja jos ei, niin mitä se etsii?

26.03.2023

Kahvinporoista lukemista vai tarkkaa analyysiä – Näin tehdään vaalitulosveikkauksia

26.03.2023

Aurinkovoimalla toimiva jääkaappi tuo rokotteet etäisiin maalaiskyliin Keniassa

25.03.2023

20 vuotta sitten: Musta sivu historiassa, maailma tuomitsi Yhdysvaltain hyökkäyksen Irakiin

24.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään