Hallitus lähetti torstaina eduskunnan käsiteltäväksi neljä lakiesitystä, jotka yhdessä muodostavat tiedustelulainsäädännön kokonaisuuden.
Niihin liittyen hallitus esittää perustuslain muuttamista siten, että tavallisella lailla voitaisiin säätää kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan. Hallitus haluaa käsitellä perustuslain muutoksen kiireellisenä, mikä edellyttää tukea myös oppositiolta.
Oikeusministeri Antti Häkkänen on perustellut asiaa Suomen turvallisuustilanteen muutoksella. Torstaina iltapäivällä hän sanoi, että uusi tiedustelulaki voisi astua voimaan vuoden 2018 lopulla tai viimeistään vuoden 2019 alussa.
Vasemmistoliittoa puolustusvaliokunnassa edustava kansanedustaja Markus Mustajärvi sanoi torstaina, ettei tiedustelulakien valmistelun yhteydessä ole kyetty tuomaan esille sellaista pakkoa, että perustuslakia pitäisi muuttaa kiireellisessä järjestyksessä.
Suomen ja Naton sopimus
Mustajärven mukaan tiedustelulakeihin liittyy edelleenkin paljon ongelmakohtia. Hän toteaa, että niiden valmistelun yhteydessä on sivuutettu kokonaan se, mihin Suomi on aiemmin sitoutunut esimerkiksi sotilasliitto Naton kanssa.
– Kaikissa tilanteissa myös tiedustelulakien tulee tukea Suomen liittoutumattomuutta eikä sitä murentaa, hän vaatii.
Mustajärvi kysyy, mitä tarkoittaa Suomen ja Naton sopimus kumppanuusyhteistyöhön liittyen ”tiedustelutiedon välittämisen infrastruktuurin, tietokantojen, kokoamisen, jakelun ja vaihdon doktriinin ja menettelytapojen kehittämisestä”?
Myös rajanveto siviili- ja sotilastiedustelun välillä sekä sotilaallisen toiminnan ja kansallisen turvallisuuden määrittely ovat Mustajärven mielestä epätäsmällisiä.
– Kansalaisten massavalvonnan mahdollisuutta ei ole suljettu esityksessä pois. Parlamentaarinen tiedusteluvaliokunta ja tiedusteluvaltuutettu eivät kykene turvaamaan kansalaisten perusoikeuksien toteutumista.
– Myös tiedotusvälineiden tietolähteen suoja on turvattava riittävällä tavalla, hän edellyttää.
Terrorismia ja vakoilua vastaan
Tiedustelulainsäädännön valmistelusta on sovittu pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmassa. Oikeusministeriö on valmistellut perustuslain muutosesityksen sekä lain tiedustelutoiminnan valvonnasta. Sisäministeriössä on valmisteltu siviilitiedustelua ja puolustusministeriössä sotilastiedustelua koskeva lainsäädäntö.
Hallituksen mukaan Suomeen esitetään tiedustelulainsäädäntöä, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta. Tällaisia uhkia ovat esimerkiksi terrorismi, vieraiden valtioiden Suomeen kohdistama vakoilu tai elintärkeän infrastruktuurin lamauttaminen. Suojelupoliisi (Supo) saisi uusia toimivaltuuksia uhkien havaitsemiseksi ja niihin reagoimiseksi.
Lisäksi hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen laiksi sotilastiedustelulaista sekä siihen liittyvistä laeista. Esityksellä parannettaisiin Puolustusvoimien tiedonhankintaa vakavista kansainvälisistä uhkista siten, että Puolustusvoimille säädettäisiin toimivaltuudet henkilötiedusteluun ja tietojärjestelmätiedusteluun, radiosignaalitiedusteluun sekä tietoliikennetiedusteluun. Sotilastiedustelu auttaa varautumaan Suomeen kohdistuviin sotilaallisiin uhkiin ja tukee muita viranomaisia.
Tiedusteluvaltuutettu valvoisi
Tiedustelutoiminnan valvontajärjestelmä muodostuisi sekä parlamentaarisesta valvonnasta että laillisuusvalvonnasta vastaavasta uudesta viranomaisesta, tiedusteluvaltuutetusta. Eduskunnalle annetun esityksen mukaan luottamusta tiedustelutoiminnan asianmukaisuuteen ja yksilön oikeusturvan toteutumiseen turvattaisiin tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnan tehokkaalla järjestämisellä ja valvontaelinten vahvalla asemalla ja toimivaltuuksilla.
uutiskirje 
