Merja Kyllönen: Nyt kaikki liikkeelle!

Pienellä budjetilla presidenttikisaa käynyt Merja Kyllönen on tyytyväinen marraskuussa vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä avattuun kampanjaan.

– Kampanja on mennyt hyvin. Pienellä budjetilla, pienellä porukalla sinnikkäästi ja eteenpäin katsoen. Ihmisten tsemppi on ollut valtavan kova, ja se on antanut itselleni voimia mennä eteenpäin maakunnissa ihmisten keskuudessa, Kyllönen sanoo.

Kyllösen kampanja maksaa Valtiontalouden tarkastusvirastolle tehdyn ennakkoilmoituksen mukaan noin 150 000 euroa. Sosiaalidemokraatit esimerkiksi yrittävät tehdä Tuula Haataisesta presidenttiä lähes 640 000 euroa maksavalla kampanjalla. Presidentti Sauli Niinistön kampanja puolestaan on maksanut 1,5 miljonaa euroa.

Pieni kampanjabudjetti tarkoitti, että Kyllösen mainosvideota ei esimerkiksi näytetä lainkaan televisiossa. Video on pyörinyt vain sosiaalisen median puolella.

– Aina voisi tehdä paremmin. Voisi miettiä aikataulutusta ja miettiä laajemmin paikkakuntakokonaisuuksia. Tietysti aina voi miettiä myös rahankäyttöä, mihin kohdistetaan ne vähäiset eurot, Kyllönen pohtii kampanjan painotuksia.

Kolme pääteemaa kelpaavat

Kyllönen on kampanjassaan nostanut esiin kolme pääteemaa: eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja rauha. Kampanjan alkuvaiheissa puheet lytättiin helposti unelmahötöksi, mutta tammikuussa vastaavia äänenpainoja on alkanut kuulua muiltakin ehdokkailta.

– Jopa Vanhasen Matti on omissa puheissaan ottanut hyvin maanläheistä lähestymiskulmaa, miten me kaikki olemme yhdessä ja miten meidän pitää pitää vahvasti huolta toisistamme. Sitä en ole kuullut keskustalaisten suusta ihan äskettäin, Kyllönen naurahtaa.

Istuva presidentti Niinistö puolestaan on puhunut paljon rauhasta, eriarvoistumisesta ja ilmastonmuutoksesta. Uudenvuodenpuheessaan Niinistö muun muassa nosti esiin ilmastonmuutoksen.

– Kaikki ovat ottaneet vasemmiston teemat omikseen. Sehän tarkoittaa, että olemme tavallaan saavuttaneet tavoitteen. Sitä täytyy jatkaa, ei jätetä sitä näihin vaaleihin, Kyllönen sanoo.

Kyllönen ei peittele tyytyväisyyttään siihen, että myös rauhanaate saa kannatusta muilta presidenttiehdokkailta.

– Ja rauhan puolesta näyttävät kaikki ehdokkaat nyt olevan. Ensi alkuun eivät olleet. Se on hyvä teema, kun se kaikille kelpaa, hän nauraa.

Eroja ehdokkaissa riittää

Mutta kyllä ehdokkaissa eroja riittää, vaikka juhlapuheissa samat asiat toistuvatkin. Kyllönen huomauttaa, että Niinistö on esimerkiksi aikoinaan nostanut esiin mahdollisuuden tehdä kirjastot maksullisiksi. Samoin Niinistöltä on riittänyt ymmärrystä sosiaaliturvan leikkauksille.

– Sillä on merkitystä, millä arvopohjalla ihminen on liikkeellä. Meilläkin tahtoo unohtua, että näissäkin vaaleissa on kysymys muustakin kuin siitä, onko Niinistö hoitanut tehtävänsä hyvin vai ei. Vasemmistolainen arvopohja pitäisi myös näkyä. Se ehkä tänä päivänä unohtuu.

Kyllönen toivoisi myös Venäjä-keskusteluun enemmän sävyjä. Presidentinvaalitenteissä Venäjästä on käyty lähes pelkästään uhkiin keskittyvää keskustelua. Ilta-Sanomat teki ison numeron siitä, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei halunnut vuonna 2018 lähteä pohtimaan marraskuussa 1939 tapahtuneita Mainilan laukauksia.

– Ihmiset ovat todella huolissaan siitä, mistä on tullut tämä sodanlietsomisen henki, että me [Suomi ja Venäjä] olemme vihollisia. Itsehän me sitä rakennamme. Se on ollut kenttäviesti pohjoisesta ja itäisestä Suomesta, Kyllönen sanoo.

Entäpä jos -keskustelun asemesta Kyllönen peräänkuuluttaa keskustelua siitä, miten konflikteja puretaan ja mitä esimerkiksi neljättä vuotta kestävän Itä-Ukrainan sodan kanssa tehdään. Hän muistuttaa, että Venäjälle asetettuja pakotteita ei voi purkaa ennen kuin Minskin sopimuksessa vuonna 2015 sovitut asiat toteutuvat.

– Miten päästäisiin Minskin sopimuksen toteutumiseen ja sitä kautta pakotteiden purkamiseen, siihen perustilanteeseen, joka naapureiden välillä pitäisi olla?

– Kaikkien diplomaattisten keinojen ja tapojen pitäisi olla käytössä siihen, että vuoropuhelua Suomen ja Venäjän välillä, EU:n ja Venäjän välillä sekä USA:n ja Venäjän välillä vahvistetaan. Jonkun täytyisi olla se välittäjä, joka saisi osapuolet saman pöytään, Kyllönen pohtii.

Toimeentulo ja alueellinen eriarvoistuminen

Eniten Kyllöselle on tultu kampanjan aikana puhumaan toimeentulosta. Siitä on riittänyt keskustelua kaikkialla Suomessa. Samoin alueellinen eriarvoistuminen on kuulunut ihmisten puheissa.

– Ihmiset tietysti puhuvat alueellisesta eriarvoistumisesta enemmän Pohjois- ja Itä-Suomessa kuin Länsi- tai Etelä-Suomessa.

Toimeentulon tavoin kaikkialla on riittänyt puhetta poliitikkojen ja johtavien viranhaltijoiden moraalista, Kyllönen sanoo. Esimerkiksi valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on saanut tuomion korkeimmasta oikeudesta, mutta pitää kiinni virastaan.

– Aika paljon tulee kysymyksiä siitä, miten arvotetaan se, että jos tavan talliainen tekee rötöksiä, niin mikä on hänen kohtalonsa ja tulevaisuutensa verrattuna siihen korkean viranhaltijan tilanteeseen samassa asiassa.

Vielä kerran liikkeelle

Omiltaan Kyllönen toivoo viimeisiä ponnistuksia. Hän kehottaa kaikkia lähtemään vielä muutamaksi päiväksi liikkeelle.

– Innostetaan omiamme äänestämään ja muistutetaan siitä, että sillä on aika paljon merkitystä, että teemme työtä oman ehdokkaamme eteen.

Eri tiedotusvälineiden kannatuskyselyillä Kyllönen ei vaivaa päätään. Hän sanoo tekevänsä työn loppuun asti, minkä jälkeen katsotaan, mihin se riittää.

– Demokratiassa ihmiset päättävät. Olen sanonut alusta asti, että näissä vaaleissa minulle lähtökohtaisesti ei ole kysymys siitä, että ehdokkaat olisivat se ykkösjuttu. Asiat ovat. Rauha on tärkein. Jos se saa siivet alleen, niin olen pienelläkin kannatuksella tehnyt sen työn, jota varten tähän lähdin.

Jos ovat ihmiset tulleet puhumaan Kyllöselle toimeentulosta, ovat he puhuneet myös vallankumouksesta.

– Ihmiset ovat tulleet sanomaan, että pitää palata vallankumousjohtajaksi Suomen politiikkaan. Ihmiset kaipaavat positiivista, ihmislähtöistä vallankumousta, jossa valta palaa kansalle.