Kryptovaluuttoja eli vaihtoehtovaluuttoja on jo 1 519 kappaletta. Tunnetuin ja suosituin on nimimerkki Satoshi Nakamoton vuonna 2008 liikkeelle laskema bitcoin. Sen hinta nousi viime joulukuussa lähelle 20 000 euroa. Helmikuun lopulla se oli 8 500 euroa.
Huima hinnannousu on saanut monet innostumaan. Nuoret ottavat lainaa ja jopa pikavippejä ostaakseen bitcoineja. Suurimpiin kaupunkeihin on ilmestynyt bittimaatteja, joissa rahaa voi vaihtaa bitcoineihin.
Yhdysvalloissa villitys meni niin pitkälle, että pari nörttiä laski vitsinä liikkeelle koirarahan. Heidän hämmästyksekseen dogecoin kävi kaupan ja sen markkina-arvoksi laskettiin vuoden alussa yli miljardi dollaria.
Louhimalla ei todellakaan luoda uutta arvoa vaan uusia bitcoineja.
Moni suomalainenkin on saanut sähköpostimainoksia, joissa yllytetään sijoittamaan bitcoiniin. Mainoksissa kerrotaan miten joku on rikastunut bitcoinien avulla.
Sopimuksenvarainen rahake
Kryptovaluuttoihin suhtauduttiin alun alkaen epäillen. Suomen Pankki ei tunnusta bitcoinia virallisena rahana tai maksuvälineenä. Bitcoinin käyttö perustuu maksajan ja maksunsaajan väliseen sopimukseen, eli lopulta uskoon sopimuksen pitämisestä.
Bitcoinin uusi mullistava ominaisuus on lohkoketjutekniikka. Sen avulla voidaan luotettavasti toteuttaa kauppoja ohi pankkien. Ja mikä huiminta, louhintaohjelmien avulla väitetään tietokoneen sisällä syntyvän uutta rahaa. Noin 10 minuutin välein ohjelma arpoo jonnekin uusia bitcoineja.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen pitää niitä rahakkeena.
– Bitcoin on yksityinen maksuväline. Niitä on mahdollista luoda, mutta vain suppealle yhteisölle, jossa luotetaan toisiin.
Kanniainen vertaa bitcoinia taalereihin, joita Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistys laski liikkeelle 1990–1991. Suomen Pankki totesi ne laittomiksi, koska Suomen raha oli markka. Oikeuskansleri luopui rahajäljitelmän levityssyytteestä 1992, kun rahat sulatettiin. Ahvenanmaa ei saavuttanut omaa rahaa.
Krugman pitää kuplarahana
Taloustieteen nobelisti Paul Krugman hyökkäsi tammikuussa New York Timesissa voimakkaasti bitcoinia vastaan ja piti sitä kuplarahana.
”Tämä päättyy huonosti, ja mitä nopeammin, sen parempi. Se on kuin Hollannin tulppaanimania vuonna 1635. Hetken aikaa meni hyvin ja jotkut rikastuivat, kunnes tulppaanien hinnat romahtivat vuonna 1637. Kuplan alkuvaiheessa sijoittajat tienaavat, kun uusia sijoittajia tulee. Voitot houkuttelevat lisää sijoittajia. Kierre voi jatkua vuosia, kunnes asioiden todellinen laita paljastuu. Juhlille tulee äkillinen ja tuskallinen loppu.”
Kryptovaluutat ovat kuitenkin saaneet taloustutkijoita ymmälleen. Uutistoimisto Bloombergin haastattelussa 29.11.2017 talousnobelisti Joseph Stiglitz esitti bitcoinin kieltämistä lailla ja epäili sen jollain tavoin perustuvan Karl Marxin arvoteoriaan.
Kryptovaluuttoja markkinoidaan todella sosialistis-tyyppisin tunnuksin. ”Pankit tulevat tarpeettomiksi.” ”Alas pankkien valta.” Bittiraha-foorumilla anarkistin näköinen hahmo heittää polttopulloa pankkirakennukseen. Bitcoinin kannattajat ovat innoissaan ja vakuuttuneita. Kryptovaluuttojen joukosta löytyy vegaaniraha, homo–lesbo-raha, mutta myös asekauppa- ja marihuana-raha.
Uutta rahaa vai pyramidihuijaus?
Marxilaisia tietenkin kiinnostaa, luoko bitcoin-louhinta tietokoneella todella uutta arvoa. Ei luo.
– Bitcoinilla ei ole tekemistä arvon luomisen kanssa, vaan kyse on enemmänkin pelistä, joka jakaa työllä luotua arvoa uudestaan osallistujien kesken, arvioi valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen, joka väitteli työttömyydestä ja arvoteoriasta 2007.
– Bitcoin on rahaa vain hyvin rajoitetussa mielessä. Se ei kelpaa vaihdon välineeksi tai tavaroiden kiertokulkua välittämään. Maksuvälineeksikin se kelpaa vain suhteellisen suppeassa ympäristössä, määrätyissä kaupoissa ja liikkeissä. Mahdollisuudet säilyttää arvoa sen avulla ovat myös rajoitetut, koska sen vaihtosuhde todellisiin valuuttoihin heilahtelee voimakkaasti, Honkanen täsmentää.
– Louhimalla ei todellakaan luoda uutta arvoa vaan uusia bitcoineja. Ne eivät ole arvon säilyttäjiä eivätkä arvon mittoja, sanoo entinen meppi Esko Seppänen. Uusimmassa kirjassaan hän leimaa bitcoinin huijaukseksi.
Kryptovaluuttoja onkin verrattu pyramidihuijauksiin. Ne toimivat alkuvaiheessa, kun uusia ostajia liittyy mukaan ja hankkii osuuksia. Kun uusien liittyjien määrä kääntyy laskuun, voittajien määrä pienenee ja loppuu. Pyramidi kaatuu. Sen kokivat Charles Ponzi (1882–1949), Bernard Madoff ja Hannu Kailajärvi. Ennen kaatumista he pääsivät pitkälle.
Pyramidihuijauksiin kuuluu tehokas markkinointi. Dosentti Hannu Lauerman mukaan ihmisiä kiehtoo sisäpiiriin tai salaseuraan pääseminen. Se kohottaa itsetuntoa: ihminen kokee olevansa muita paremmin perillä asioista. Kryptovaluuttojen ympärille on muodostunut sisäpiirin tietokoneslangi. Arvostelijat ovat ”lohkoketjutekniikkaa ymmärtämättömiä seniilejä vaareja”.
Pyramidihuijauksista kirjan kirjoittanut kauppatieteiden tohtori Kari Nars kehottaa kysymään, mihin menevät rahat, jotka vaihdetaan bitcoineihin.
Ylämäki, alamäki
Se mikä menee ylös, tulee myös alas. Bitcoin-huumassa voittajia ovat ne, jotka ostivat näitä rahakkeita ennen vuotta 2014 ja osasivat myydä ne ennen joulukuuta 2017. Brittiläinen Socialist Worker -lehti arvioi, että 40 prosenttia bitcoineista on yhä noin tuhannen ihmisen hallussa. He näyttävät nyt rikkailta, mutta ovatko he sitä vuoden tai viiden vuoden kuluttua? Entä, jos ihmiset eivät ostakaan niitä odotusten mukaisesti?
– Kriisitilanteissa julkisella vallalla ei ole velvollisuutta pelastaa bitcoinien omistajia, kun bitcoinit eivät ole julkisen vallan rahaa, sanoo Esko Seppänen.
Vesa Kanniainen kysyy, kuinka hyvin voi maksuvälineenä toimia valuutta, jonka arvo vaihtelee rajummin kuin virallisten valuuttojen arvo.
– En näe länsimaisessa yhteiskunnassa bitcoinille ja kryptovaluutoille tehokkuushyötyjä suhteessa virallisiin valuuttoihin, vaikka keskuspankin monopoli toki imee taloudellisia resursseja yksityisiltä toimijoilta julkiselle toimijalle. Monopoli nimittäin samalla mahdollistaa sekä rahapolitiikan harjoittamisen että koko kansantalouden pelastamisen kriisin koittaessa. Bitcoin ei kuitenkaan syntynyt vastareaktiona ja kritiikkinä keskuspankkipolitiikalle, vaan jonkun halusta hyötyä hyväuskoisista idealisteista, sanoo Kanniainen.
Pieni kupla kuplassa
Bitcoin kuitenkin kertoo miten hataralla perustalla koko kansainvälinen rahajärjestelmä toimii. Finanssitalous on irtautunut reaalitaloudesta ja kätkee sisälleen valtavan hötörahakuplan. Kryptovaluutat pahentavat keinottelutaloutta.
Tammikuussa 2018 kryptovaluuttojen yhteenlaskettu markkina-arvo oli Coinmarketcap-sivuston mukaan 560 miljardia euroa. Luku vaikuttaa suurelta ja sillä maksaisi Suomen valtionvelan viiteen kertaan. Markkina-arvo on laskenut koko alkuvuoden.
Se on silti pieni kupla verrattuna virallisten keskuspankkien suoltamaan bittirahaan. Kun Euroopan keskuspankki on bittielvyttänyt, sen taseen määrä on kasvanut 1,5 biljoonasta 4,5 biljoonaan euroon.
– Finanssituotteista yksinomaan johdannaisia on liikkeellä nimellisarvoltaan 540 biljoonan dollarin arvosta, joten bitcoinit eivät ole tässä todellisuudessa mikään iso juttu. Se lisää markkinoille epävakautta, sanoo Esko Seppänen.
Hän on sarkastinen bitcoin-villityksestä.
– Nuorten pikavipeillä ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä – oppikoon kantapään kautta, jos eivät sanaa usko. Jokainen sukupolvi vaatii opinnot näissä asioissa.
Kuka sitten lopulta hyötyy? Lohkoketjutekniikalle ollaan etsimässä sovellutuksia, ja niitä on jo löydettykin logistiikasta ja terveydenhuollosta. Klondyken kultaryntäyksessä 1896 Kanadassa rikastui vain muutama. Suurimman hyödyn saivat rautakauppiaat, jotka myivät lapioita, hakkuja ja kaivostarvikkeita.
Nyt rahaa tekevät tietokonekauppiaat, joilta loppuvat ajoittain emolevyt ja näytönohjaimet. Bitcoinin louhinta-arpajainen 10 minuutin välein vaatii sähköä ahmivan tehokkaan tietokoneen.
Bitcoin-yrittäjä uskoo digitaaliseen kultaan
Suomen tunnetuin kryptovaluuttayrittäjä on Henry Brade. Hän on Jyväskylän Lutakossa toimivan Prasos Oy:n toimitusjohtaja. Yhtiö on asentanut bittimaatteja eri puolille Suomea. Prasos Oy ottaa vaihdoista viiden prosentin palvelumaksun.
– Bitcoin saattaa olla 2000-luvun internet-kuplan kaltaisessa vaiheessa, mutta pidemmän tähtäimen kehityksestä olen Paul Krugmanin kanssa täysin eri mieltä. Kryptovaluutat ovat tulleet jäädäkseen, ja ne tuovat todellisen vaihtoehdon keskuspankkirahalle. Tulevaisuudessa kryptovaluuttojen markkina-arvo on suoraan vertailukelpoinen suuriin valtiollisiin valuuttoihin.
Braden mukaan Krugman ei väitä bitcoinin olevan pyramidihuijaus, vaan niin sanottu sijoituskupla, jota voi luonnehtia “orgaanisesti syntyväksi pyramidiksi”.
– Bitcoinin takana ei ole mitään tiettyä luojatahoa, joka erityisesti hyötyisi arvonnoususta, vaan sillä on laaja aiempina vuosina sijoittanut sijoittajakunta, jonka voi sanoa hyötyvän eniten mahdollisesta arvonnoususta. Kaikki omistajat siitä kuitenkin hyötyvät, jokainen suhteessa omaan omistukseensa.
– Sijoitus on hyvä silloin, kun sen arvo nousee sen jälkeen kun on sijoittanut. Se vaatii sitä, että joku muu sijoittaa myöhemmin. Ne jotka ostivat 15 vuotta sitten Googlen osakkeita, ovat nyt erittäin varakkaita. Toki myöhemminkin ostaneet ovat hyötyneet, mutta vähemmän.
– Krugman kritisoi, että bitcoin on huono maksuväline, ja se on osin totta. Arvo ei synny siitä että siitä povattaisiin massojen maksuvälinettä, vaan siitä että se tarjoaa vaihtoehdon keskuspankkien ja valtioiden hallitsemille valuutoille. Keskeistä on absoluuttinen niukkuus. Bitcoineja on rajallinen määrä, 21 miljoonaa kappaletta. Se on siis ensisijaisesti luotu arvon säilyttäjäksi.
Mihin menevät rahat, kun ostaa bitcoineja?
– Sama jos kysyy, mihin rahat menevät jos joku ostaa Nokian osakkeita pörssistä tai T-paidan kirpparilta. Rahat menevät sille, joka niitä myy.
Brade vastasi KU:n kysymyksiin alkuviikolla. Keskiviikkona Yle kertoi Nordean ja Säästöpankin sulkeneen Prasos Oy:n pankkitilit. Taustalla on pankkien tiukentunut suhtautuminen sääntelyn kannalta harmaalla alueella olevaan kryptovaluutta-alan toimijaan.
uutiskirje 
