Tuoreen tutkimuksen mukaan Sipilän hallituksen sosiaaliturvaan ja verotukseen tehdyt muutokset ovat parantaneet työnteon kannustimia ja vahvistaneet työllisyyttä.
Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen ja Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) tutkimuspäällikön Jussi Tervolan mukaan oletuksista ja mittarista riippuen hallituksen päätökset ovat olleet joko hieman tuloeroja lisääviä tai jokseenkin neutraaleja. Tutkijat selvittivät talouspolitiikan vaikutuksia työllisyyteen ja tuloeroihin vuosina 2015 – 2018.
THL:n tämän vuoden budjetin vaikutuksista perusturvaan tehdyn selvityksen mukaan köyhyys kuitenkin lisääntyi. Yhdessä tämän ja viime vuoden päätökset nostivat köyhyyttä mittaavaa Gini-kerrointa 0,4 prosenttiyksikköä.
Hallituksen indeksijäädytykset kohdistuvat etenkin työttömiin.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tuhahteli blogissaan, että oppositio on syventynyt tulonjakotilastojen desimaaleihin. Desimaalien takana ovat kuitenkin eurot ja sentit, jotka tuntuvat pienituloisten ja tulottomien taloudessa.
Sipilä liioittelee vaikutuksia
Kärkkäisen ja Tervolan tutkimuksen mukaan työllisyysvaikutukset vähentävät etuuksien ja verotuksen muutoksen synnyttämiä vaikutuksia, jotka ovat kasvattaneet tuloeroja.
Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas ei allekirjoita Sipilän hehkutusta, että hallituksen politiikka on vähentänyt eriarvoisuutta.
– Jos asiaa tarkastellaan myös kolikon toiselta puolelta eli tulonjakopolitiikan suorien vaikutusten kautta ja eriarvoisuus ymmärretään tuloeroja laajempana käsitteenä, Sipilän voidaan katsoa hieman liioittelevan, kirjoittaa Ahokas blogissaan.
Ahokas kehottaa katsomaan, miten politiikka on kohdellut yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevaa väestöä, jolloin tulokset ovat huonommat.
– Talouspolitiikan häviäjiä ovat ne työttömät, joiden sosiaaliturvaa on leikattu ja jotka eivät ole kannustimien lisääntymisestä huolimatta syystä tai toisesta työllistyneet.
Ahokas huomauttaa, että Sipilän mainitsemat positiiviset työllisyysvaikutukset eivät sanottavasti myöskään muuta kaikkein pienituloisimpien osuutta. Tässä ryhmässä tulot ovat alle 40 prosenttia mediaanitulosta.
Näiden ihmisten elämään tulonjakopolitiikka vaikuttaa suoraan.
Kannustamisella on kääntöpuoli
THL on arvioinut omassa selvityksessään tämän vuoden talousarvion vaikutuksia perusturvaan. Se on korutonta kerrontaa. Perusturvalla elävien toimeentulo on heikentynyt selvästi. Käteen jää asumiskustannusten jälkeen vähemmän tuloja kuin viime vuonna.
Myös valtiovarainministeriö on arvioinut aikaisemmin, että tämän vuoden budjetti leikkaa kaikkein pienituloisimmilta. Vasemmistoliiton eduskunnan tietopalvelusta pyytämässä selvityksessä päädyttiin samaan tulokseen.
Perusturva arvioitiin jo vuonna 2015 riittämättömäksi jopa kohtuullisiin minimielinkustannuksiin. Tästä arviosta huolimatta hallitus leikkasi perusturvaa jäädyttämällä kansaneläkeindeksin vuoteen 2019 saakka.
Indeksijäädytykset kohdistuvat etenkin työttömiin, ja alhaisempi taso jää pysyviksi. Yhä useampi työtön joutuukin toimeentulotuelle.
Työelämän ulkopuolella jääneitä kannustava talouspolitiikka kepittää. Kannustavan talouspolitiikan ydintä onkin, että se kohtelee perusturvalla ja etenkin työttömyysturvalla olevia huonosti.
Neljännesmiljoona pelkän perusturvan varassa
Kokonaan perusturvan varassa elävien määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2012 lähtien, jolloin heitä oli 203 000. Vuonna 2016 heitä oli 250 000 eli heidän bruttotuloistaan perusturva muodostaa 90 prosenttia. Heistä pelkästään työttömyysturvan varassa olevien määrä on noussut lähes puoleen.
Pienituloisuus on arkea useammin ikääntyneelle naiselle kuin miehelle. Perusturva kohtelee miehiä ja naisia neutraalisti, mutta elämäntilanteista johtuen naiset joutuvat miehiä useammin pelkän perusturvan varaan.
uutiskirje 