Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johdolla VR:n monopoli puretaan ja raideliikenne siirtyy markkinoiden armoille. Kaikki tapahtuu niin kiireellä, että yhteiskunnallista keskustelua on käyty aivan liian vähän ja suppeissa piireissä.
Raideliikenteen pilkkomista selvitelleet konsultit ovat eri mieltä lippujen hintojen tulevaisuudesta. Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) konsulteilta viime vuonna tilaamien selvitysten mukaan kilpailutus lisäisi junaliikenteen suosiota ja laskisi lippujen hintoja.
Valtion omistajaohjausosaston teettämien selvitysten johtopäätös oli, että junaliput pikemminkin kallistuisivat kuin halpenisivat, todetaan Motiivin taustajutussa.
VR kantaa yksin kalustoriskin ja yksityiset operaattorit käärivät voitot.
Valtion kassavirrasta tulonsiirto VR:n kilpailijoille
Ministeriö ja omistajaohjausosasto ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että pilkottuna VR ei tuo valtiolle samalla tavalla rahaa. Viime vuonna yhtiö tuloutti valtion kassaan 100 miljoonaa euroa.
Viime viikolla Kansan Uutiset haastatteli SAK:n elinkeinopoliittista asiantuntijaa Sauli Hievasta, joka arvioi hallituksen tuoneen ideologiansa myös liikenteeseen. Isoja yhtiöjärjestelyjä tehdään kiireellä markkinaehtoisesti.
VR:sta ollaan pilkkomassa kolme eri yhtiötä ja matkustaja- ja rahtiliikenteen liiketoiminta jäisi VR:ään.
Valtio antaa yritystukea myös VR:n kautta kilpailijoille
Hallitus avittaa VR:n kanssa kilpailevia yrityksiä siten, että VR:stä pilkotun kalustoyhtiön on vuokrattava kalustoa kilpailijoilleen. Raideliikenteessä halutaan taata tuleville VR:n kilpailijoille sama asema kuin VR:lle.
Raideammattilaiset JHL ry:n puheenjohtaja Teppo Järnstedt arvioi VR:n pilkkomisen johtavan siihen, että VR joutuu investoimaan mittavasti kalustoonsa.
– Jos VR:n veto- ja tavaraliikennekalusto sekä henkilöliikenteen vaunukalusto otetaan kokonaisuudessaan irti yhtiöstä, menetetään samalla kaluston yhteiskäyttöetu, Järnstedt sanoo Motiivin haastattelussa.
VR on pystynyt optimoimaan koko kalustonsa käyttöä, mutta kaluston siirtyminen kilpailijoille vuokrakäyttöön ei enää mahdollista tätä. Paine uuden kaluston hankintaan kasvaa.
– Puhutaan äkkiseltään reippaasti yli puolen miljardin euron ylimääräisestä investointitarpeesta. Mistä valtio aikoo sen rahan raapaista, Järnstedt ihmettelee.
Myös Hievanen nostaa tämän ongelman esiin:
– On liian riskialtista sälyttää tulevaisuuden miljardi-investointeja valtion kalustoyhtiön kannettavaksi. Kilpailu on hyvästä, mutta ulkomaiset yhtiöt tulkoot omalla kalustolla kauko- ja tavaraliikenteeseen.
Ei kommentteja yhtiöjärjestelystä
Motiivi on kysynyt myös pilkottujen yhtiöiden valmistelusta, mutta mistään summista LVM ei ole suostunut puhumaan.
Valmisteluryhmään kuuluva valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen on kuitenkin myöntänyt, että kalustoyhtiön perustamisella on merkittäviä talousvaikutuksia.
Hän ei ota kantaa summiin.
– Se riippuu siitä, mitä kalustoa siirretään, kuinka paljon ja miten siirrot vaiheistetaan, Pyykkönen toteaa.
Raideammattilaisten Teppo Järnstedt toteaakin:
– Pelkään, että ministeriössä muhii päätös, jonka takia valtio joutuu investoimaan uuteen rautatiekalustoon jättipotin lähivuosina. Lisäksi se kantaa yksin kalustoriskin ja yksityiset operaattorit käärivät voitot, hän sanoo.
uutiskirje 
