Näin tutkimus tehtiin
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 2.–7.6 2018.
Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 004, ja vastaajat edustavat 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.
Enemmistö kansasta eli 51 prosenttia uskoo vasemmistoliiton Li Anderssonin nostavan puolueensa kannatusta. Muut puoluejohtajat jäävät selvästi Anderssonin taakse.
Seuraavaksi eniten uskotaan kokoomuksen puheenjohtajaan Petteri Orpoon. Vajaa kaksi viidestä eli vajaa 40 prosenttia uskoo hänen tuovan kokoomukselle lisäkannatusta.
Kolmanneksi kirii puheenjohtaja Sari Essayah, sillä yli neljännes uskoo hänen kohentavan kristillisdemokraattien suosiota. Heikoiten pärjää vihreiden Touko Aalto, sillä vain noin yksi seitsemästä eli 15 prosenttia uskoi hänen lisäävän puolueensa kannatusta.
Tulokset on saatu KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
Kannattajat taipuvaisia uskomaan omaan johtoonsa
Tutkimusten mukaan eri puolueiden kannattajat ovat pääsääntöisesti taipuvaisia uskomaan kannattamansa puolueen puheenjohtajan vahvistavan kannatusta.
Heikoiten omien joukossa pärjäävät Touko Aalto ja Antti Rinne. Kannattajista Aallon lumovoimaan uskoo reilu kolmannes ja Rinteen kaksi viidestä eli 41 prosenttia.
Kokoomuksen kannattajista kaksi kolmesta eli 66 prosenttia uskoo taannoin yksimielisesti puheenjohtajaksi Turussa huudetun Orpon vahvistavan kannatusta. Myös keskustan kannattajista lähes sama määrä uskoo puheenjohtajansa, pääministeri Juha Sipilän vahvistavan puolueensa kannatusta.
Eniten suosiota omiensa joukossa saavat Li Andersson ja perussuomalaisten puheenjohtajaksi viime kesänä valittu Jussi Halla-aho. Anderssoniin luotetaan lähes 90-prosenttisesti, ja Halla-ahonkin luotto on 86 prosenttia.
Omien jälkeen Anderssoniin luotetaan eniten SDP:n kannattajien joukossa, kuten myös Aaltoon. Rinteellä on suosiota perussuomalaisissa.
Osa puheenjohtajista rasite puolueelleen
Tutkimuksessa on laskettu myös nettovaikutusta eli kuittaako niiden osuus, jotka uskovat puheenjohtajien vaikuttavan myönteisesti niiden vastaajien osuuden, jotka uskovat puheenjohtajien vetävän puolueensa kannatusta alaspäin.
Nämä tulokset eivät kovin hyvin vakuuta eivätkä kerro puheenjohtajien tosiasiallisesta vaikutuksesta puolueidensa kannatukseen. Miinusmerkkisen listan kärjessä olevan SDP:n kannatus on ollut nousussa, ja vihreätkin ovat useita prosenttiyksikköjä edellisiä eduskuntavaaleja korkeammalla.
Vasemmistoliitto olisi aika huikeassa nosteessa, jos se noudattelisi Li Anderssonin suosiota ja arvostusta.
Yhdeksästä puoluejohtajasta vain neljä selviää plussan puolelle eli paremmuusjärjestyksessä: Li Andersson (+37 prosenttia), Sari Essayah (+19 prosenttia), Petteri Orpo (+16 prosenttia) ja Anna-Maja Henriksson (+7 prosenttia).
Viidellä muulla puoluejohtajalla on miinusmerkkinen nettovaikutus. Pakkasen puolella ovat järjestyksessä: Touko Aalto (–23 prosenttia ), Antti Rinne (–20 prosenttia) Juha Sipilä (–20 prosenttia), Jussi Halla-aho (–16 prosenttia) ja Sampo Terho (–8 prosenttia).
Kansalaiset luottavat osaamiseen
SDP on ollut kannatuksellaan kärjessä niukasti kokoomuksen edellä Rinteeseen kohdistuneesta epäluulosta ja kritiikistä huolimatta. SDP:n asema vahvistuu gallupykkösenä, sillä sen myötä puolue on pystynyt murtautumaan julkisuuteen. Rinne ei ole persoonana kiinnostava, mutta potentiaalisena pääministeriehdokkaana hänen kannoillaan on painoarvoa.
Vihreiden kannatus on pysynyt Touko Aaltoon kohdistuvista epäilyksistä huolimatta korkealla, vaikka kannatus on ollut laskussa Ville Niinistön jätettyä puheenjohtajuuden.
Suurin kysymysmerkki onkin vasemmistoliiton kohdalla. Puolueen puheenjohtaja Andersson on eri mittausten yhteydessä yksi vahvimmista puheenjohtajista. Hänellä on vetovoimaa pääministeriksi saakka.
Kansalaiset näyttävät luottavan vahvaan osaamiseen, jota ei tarvitse höystää populistisella retoriikalla. Tämänkin kyselyn kärjessä on selkeästi kaksi hyvin asiaorientoitunutta puheenjohtajaa, Andersson ja Orpo.
Vasemmistoliitolla hyvät eväät kannatuksen kasvattamiseen
Puheenjohtajan vaikutus puolueen kannatukseen onkin eri asia kuin miten puheenjohtajan uskotaan vaikuttavan. Vasemmistoliitto olisi aika huikeassa nosteessa, jos se noudattelisi Li Anderssonin suosiota ja arvostusta.
Viime vuoden kuntavaaleissa vasemmistoliiton kannatus nousi 0,8 prosenttiyksikköä ollen 8,8 prosenttia. Huhtikuussa julkaistun Kuntavaalitutkimus 2017 -tutkimuksen mukaan Anderssonilla on ollut merkittävä rooli puolueen vetovoimaisuuden lisäämisessä.
Yli puolet vasemmistoliittoa äänestäneistä sanoi kyselyssä, että ”puolueen hyvä puheenjohtaja” oli ratkaiseva tai melko tärkeä syy omalle puoluevalinnalle kuntavaaleissa. Tämä oli aikaisempaa vahvempi kannanotto vasemmistoliiton äänestäjiltä.
Vasemmistoliiton äänestäjille ylivoimaisesti merkittävin valintakriteeri oli puolueen arvomaailma. Näin voi olettaa olevan myös eduskuntavaaleissa.
[digilehti pvm=20180702]
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 2.–7.6 2018.
Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 004, ja vastaajat edustavat 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.
uutiskirje 
