Kilpailukykysopimus teki loven kuntien talouteen, mutta sen jälkimaininkeina kuntia ollaan rokottamassa vielä toistamiseen, todettiin torstaina Kuntamarkkinoilla.
Kikyssä kuntien valtionosuuksia leikattiin kuntien palkansaajille tehdyn lomarahaleikkauksen verran.
Nyt kiky vie siivun kuntien valtionosuuksista toista kautta. Uudet valtionosuudet lasketaan vuoden 2016 kuntatalouden mukaan. Juuri tuona vuonna kuntien menot olivat selvästi tavallista pienemmät lomarahaleikkausten takia.
Palkansaajien veronpalautukset ylittävät 250 miljoonalla eurolla viime vuoden veronpalautukset.
Kuntaliitto aikoo vedota eduskuntaan, jotta tältä jälkipotkulta vältytään.
Veronpalautusten määrä yllätti
Kun viime vuosi osoittautui vastoin odotuksia kuntasektorille taloudellisesti parhaaksi pitkään aikaan, tälle ja ensi vuodelle on luvassa huomattavia hankaluuksia.
Kuntaliiton asiantuntija Benjamin Strandberg kertoi, että palkansaajien saamat veronpalautukset ovat paljon suuremmat kuin ennakkoon aavisteltiin. Ne ylittävät 250 miljoonalla eurolla viime vuoden veronpalautukset. Se tietää lovea kuntien talouteen.
Verohallinto selvittää parhaillaan, miksi ennuste ja toteutuneet palautukset poikkeavat niin rajusti. Strandberg epäili, ettei lomarahaleikkauksia olisi otettu huomioon, kun kuntasektorin palkansaajien tulorajoja määrättiin. Verohallinnon mukaan tämä selittää vain osan summien erosta.
Kunnanisät ja -äidit ovat huomauttaneet, että talouskasvusta huolimatta kuntien verotulot eivät näy kasvavan. Yhteisöverotuotot näyttivät alkuvuodesta hyviltä, mutta elokuussa tuotto oli pienempi kuin odotettiin.
Strandbergin mukaan kuntataloutta rasittavat ensi vuonna vähentyvät valtionosuudet ja leikkaukset erikoissairaanhoidosta. Hän huomautti, että kuntien ensi vuoden taloudesta tiedetään tarkemmin, kun hallitus julkistaa perjantaina tarkemmat budjettilukunsa.
Kriisikuntamenettely sorsii ”kilttejä”
Moni kunta on välttänyt kriisikuntamenettelyn erilaisin kirjanpidollisin keinoin ja myymällä omaisuuttaan. Tämä halutaan lopettaa. Esitys uudesta kriisikuntamenettelystä on määrä antaa syyskuun lopussa.
Erityisasiantuntija Pasi Leppänen valtiovarainministeriöstä kertoi Kuntamarkkinoilla, että monet ”kiltit” kunnat kärsivät nykyisistä kriteereistä.
Kunta joutuu kriisikuntamenettelyyn, kun sen talous on kolmena peräkkäisenä vuonna alijäämäinen, tuloveroaste sekä asukaskohtainen lainamäärä ylittävät tietyn tason ja kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia. Viime vuonna veroraja oli 20,92 prosenttia ja lainaraja 9 471 euroa asukasta kohti.
Viime vuoden talouslukujen perusteella kolme kuntaa joutui kriisikuntamenettelyyn. Yhtenä vaihtoehtona menettelyssä on kuntaliitos.
Leppäsen mukaan riittäisi, että kolme neljästä kriteereistä täyttyisi, sillä näin päästäisiin ongelmiin kiinni aiemmin. Pelkästään velkarajan mukaan menettelyyn olisi päätynyt 11 kuntaa ja velkaisuusasteen perusteella peräti 176 kuntaa.
Väestökehitys kertoisi elinvoimasta
Kunnat ovat käyttäneet erilaisia keinoja alijäämän häivyttämiseen, Leppänen kertoi.
Kiinteistöjä on myyty ja vuokrattu ne uudelta omistajalta. Investointeja on tehty leasing-sopimuksella, jolloin velka ei kasva, mutta menot rasittavat kunnan taloutta pitkällä aikavälillä.
Nykyiset kriteerit eivät Leppäsen mielestä välttämättä kerro riittävästi kunnan elinkelpoisuudesta. Yhdeksi kriteeriksi on harkittu kunnan väestökehitystä. Joka tapauksessa arvioitaviksi ovat tulossa kunnan tuloslaskelma, velat ja veroprosentti verrattuna kuntien keskimääräiseen tuloveroprosenttiin.
uutiskirje 