Suomessa on yli 55 000 rekisteröityä yhdistystä. Ja juuri yhdistykset ovat Tamminiemen mukaan toimineet monissa asioissa edelläkävijöinä.
– Voidaan helposti sanoa, että kolmannella sektorilla on taloudellista kokoaan suurempi muutosvoima yhteiskunnassa. Ne ovat innovatiivisia ja ketteriä kehittämään uusia yhteiskuntaa laajasti hyödyttäviä ratkaisuja. Miksei näin voisi olla myös hiilifiksujen ratkaisujen edistämisessä, Tamminiemi kysyy SOSTEblogissaan.
Järjestöt voisivat siis omalla toiminnallaan näyttää esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillinnässä, levittää tietoisuutta jäsenkuntaansa sekä luoda yhteiskunnallista painetta.
Tamminiemi kertoo osallistuneensa äskettäin Sitran ja Helsingin yliopiston Hiilifiksu järjestö -hankkeen koulutukseen, jossa pohdittiin, miten todentaa järjestön ilmastovaikutuksia ja jossa mietittiin tapoja, joilla järjestöjen hiilijalanjälkeä voisi pienentää.
Monia tapoja vähentää kulutusta
– Eniten päästöjä järjestötoiminnassa aiheuttavat energia, tilaisuudet, toimitilat ja matkat. Kaikkien näiden osalta on mahdollista löytää hiilifiksumpia tapoja toimia, esimerkiksi suosia mahdollisuuksien mukaan kimppakyytejä ja suoria lentoja.
Tamminiemi jatkaa, että hiilijalanjälki pienenee myös sillä, että kierrätetään mahdollisimman paljon, mietitään liikelahjoja ja jakotavaraa hiilijalanjäljen näkökulmasta.
– Myös järjestöjen muissa hankinnoissa on mahdollista ottaa huomioon hiilijalanjälki ja sen pienentäminen.
Tilaisuuksien ja tarjoilujen järjestelyissä, etätyössä ja työtilojen käytössä ja tietoteknisten apuvälineiden käytössä on mahdollista huomioida hiilijalanjälki.
Järjestöjen hiilijalanjälkilaskuri tulossa lokakuussa
Apua järjestöjen hiilijalanjäljen selvittämiseen on tulossa, kun lokakuussa julkaistaan järjestöille suunniteltu excel-pohjainen omalle koneelle ladattava hiilijalanjälkilaskuri. Laskuriin voi syöttää yhden kalenterivuoden tiedot.
– Näin voi lisätä tietoa siitä, mikä on oman järjestön hiilijalanjälki. Tiedon pohjalta on helpompi lähteä parantamaan nykyistä tilannetta. Laskuri on kaikille avoin ja maksuton.
Kansainväliset sopimukset velvoittavat
Hiilifiksuuden tausta löytyy tietysti kansainvälisistä sopimuksista. Ne ovat Tamminiemen mukaan tärkeä askel oikeaan suuntaan.
– Muun muassa kestävän kehityksen Agenda2030 ja sen 17 tavoitetta koskee kaikkia maita ja ihmisiä. Samoin Pariisin ilmastosopimuksessa sovittiin uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti sitovasta ilmastosopimuksesta.
Tamminiemi muistuttaa blogissaan myös siitä, että Suomi on ensimmäisiä maailman maita, joka on sisällyttänyt kestävän kehityksen valtion talousarvioehdotukseen.