Viimeksi fasistinen järjestö lakkautettiin 1970-luvulla
Viimeksi ennen PVL:n lakkauttamispäätöstä on kielletty Pekka Siitoimen kansallissosialistinen toiminta 1970-luvulla.
Vielä kaksi vuotta sitten valtakunnansyyttäjävirasto päätti, ettei se vaadi uusnatsistisen Suomen Vastarintaliikkeen lakkauttamista.
Tuolloin valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen pohti Ylelle antamassaan kommentissa, että kanteiden nostaminen yhdistyksen lakkauttamisasioissa istuu huonosti modernin syyttäjänlaitoksen rooliin.
Poliisilla on aikaisempaa vahvempi selkänoja puuttua fasististen ja rasististen järjestöjen toimintaan sekä vihapuheeseen.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sanoi Poliisihallituksen olevan luontevampi taho mahdollisen kanteen ajamiseen.
Oikeudessa PVL:n lakkauttamista on ajanut Poliisihallitus, joka myös ohjeistaa päätöksen toimeenpanoa.
Pohjoismaisen vastarintaliike (PVL) on vedonnut viime viikolla tuomionsa antaneessa Turun hovioikeudessa ja sitä ennen Pirkanmaan käräjäoikeudenkäynnissä perustuslain suojaan. Järjestön mukaan yhdistysten lakkauttamisella rikotaan sananvapautta ja kokoontumisvapautta.
Hovioikeus lakkautti PVL:n lisäksi järjestön toimintaan varoja keränneen Pohjoisen Perinne -yhdistyksen, kuten käräjäoikeus päätti jo aiemmin.
Hovioikeuden päätöksellä on yleisempää merkitystä sananvapauden tulkinnalle. Kansallissosialistinen, rotuvihaa nostattava ja rasistinen puhe eivät nauti sananvapauden suojaa. Kaikkea vihapuhetta päätös tuskin kitkee, mutta se hillinnee vihapuhetta.
Oikeustieteen professori Juha Lavapuro muistuttaa, ettei Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattu sananvapaus suojaa rasistista vihapuhetta.
Rotusyrjintäsopimus edellyttää sekin nimenomaan rotusyrjintää edistävien ja siihen yllyttävien järjestöjen kieltämistä.
Merkittävä päätös sananvapauden väärinkäytön rajoista
Lavapuron mukaan PVL:n lakkauttaminen on ennakkotapaus, vaikka sen toiminta ei loppuisikaan.
– Voi olla, ettei lopu. Nyt meillä on kuitenkin ennakkotapaus. Rasistiset ja muut PVL:n kaltaiset yhdistykset voidaan lakkauttaa, kiteytti Lavapuro käräjäoikeuden PVL:n lakkauttamispäätöksen jälkeen jo viime helmikuussa.
PVL valitti käräjäoikeuden päätöksestä Turun hovioikeuteen ja jatkoi toimintaansa, koska sitä ei julistettu toimintakieltoon valituksen ajaksi.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan PVL:n kohdalla on ollut kyse enemmän oikeuksien väärinkäytöstä kuin hyväksyttävästä oikeuksien käytöstä.
PVL:n vihapuheet ja muu toiminta eivät saaneetkaan lain suojaa. Ennakkotapauksena hovioikeuden päätös vaikuttaa myös tuleviin tulkintoihin vihapuheen lainvastaisuudesta.
Poliisi saa toimintaohjeet – tämä ei riitä
Nuotion mukaan tämänkaltaisissa tapauksissa hovioikeuden päätös on suoraan täytäntöönpanokelpoinen. PVL ei saisi laittomaksi julistamisen jälkeen kokoontua, hankkia varoja tai jäseniä eikä muutoinkaan toimia.
VL:n asianajajan Tommi Koivistoisen kommenttia Turun hovioikeuden käsittelyn alkamispäivänä voi tulkita, että PVL harkitsee asian viemistä korkeimpaan oikeuteen (28.8.).
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen korostaa, että hovioikeuden päätös tarkoittaa sitä, että kaikki yhdistykseen liittyvä toiminta on lakkautettava ja toiminnan jatkaminen on rangaistavaa.
Oikeudessa PVL:n lakkauttamista on ajanut Poliisihallitus, jonka mukaan yhdistys on toiminut lain ja hyvien tapojen vastaisesti.
Kansalaisyhteiskunnalla iso rooli
On kysytty, että mitä merkitystä päätöksellä on, jos järjestö jatkaa toimintaansa maan alla tai jollain muulla nimellä. Kolehmaisen mukaan Poliisihallitus on laatimassa asiaa koskevia linjauksia poliisilaitoksille.
– Näkyvää puuttumista esimerkiksi mielenosoituksissa tehdään tilanteeseen liittyvän kokonaisharkinnan perusteella, Kolehmainen sanoo Ylelle.
Ennen tuomiota nostettiin vahvasti esiin sen ennaltaehkäisevää merkitystä. Pohjoismaista kansallissosialistista valtiota tavoittelevan PVL:n lakkauttaminen on viesti järjestöstä kiinnostuneille. Sen toiminta on lainvastaista.
Myös poliisilla on lakkauttamispäätöksen jälkeen vahvempi selkänoja puuttua fasististen ja rasististen järjestöjen toimintaan sekä vihapuheeseen.
Rajat ovat edelleenkin laveat rasistisen puheen hillitsemisessä, mutta ne ovat olemassa.
Viimeksi fasistinen järjestö lakkautettiin 1970-luvulla
Viimeksi ennen PVL:n lakkauttamispäätöstä on kielletty Pekka Siitoimen kansallissosialistinen toiminta 1970-luvulla.
Vielä kaksi vuotta sitten valtakunnansyyttäjävirasto päätti, ettei se vaadi uusnatsistisen Suomen Vastarintaliikkeen lakkauttamista.
Tuolloin valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen pohti Ylelle antamassaan kommentissa, että kanteiden nostaminen yhdistyksen lakkauttamisasioissa istuu huonosti modernin syyttäjänlaitoksen rooliin.
Poliisilla on aikaisempaa vahvempi selkänoja puuttua fasististen ja rasististen järjestöjen toimintaan sekä vihapuheeseen.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sanoi Poliisihallituksen olevan luontevampi taho mahdollisen kanteen ajamiseen.
Oikeudessa PVL:n lakkauttamista on ajanut Poliisihallitus, joka myös ohjeistaa päätöksen toimeenpanoa.