Epäsäännöllistä työaikaa tai vuorotyötä tekee joka neljäs työntekijä Suomessa. Epäsäännölliset työajat ovat lisääntyneet palvelusektorin kasvamisen myötä.
Vuorotyö aiheuttaa väsymystä ja unihäiriöitä ja lisännee myös useiden kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja rintasyövän riskiä.
Väsymys voi olla kohtalokasta muun muassa hoitoalalla ja liikenteessä.
Työterveyslaitoksen TTL:n tutkijoiden mukaan epäsäännöllisten työaikojen haittoja voidaan ehkäistä. TTL on koonnut kattavan paketin keinoista, joilla vuorotyötä ja epäsäännöllistä työaikaa tekevien vireyttä ja hyvinvointia voidaan parantaa.
Vuorovälit vaikuttavat vireyteen
Hankkeen vastuullisen johtajan, tutkimusprofessori Mikko Härmän mukaan TTL:n tutkimuksella osoitettiin, miten lyhyiden vuorovälien tai yövuorojen vähentäminen tai lisääminen vaikuttivat sairaalatyöntekijöiden väsymykseen ja hyvinvointiin.
– Lyhyiden vuorovälien ja yövuorojen vähentäminen paransi vireyttä, Mikko Härmä kertoo.
Sairaaloissa tehdään usein yötyötä sisältävää jaksotyötä. Jaksotyössä hyvä, terveyttä tukeva vuorosuunnittelu tarkoittaa, että erityisesti lyhyitä vuorovälejä, ja peräkkäisiä yövuoroja on vain vähän. Näin palautuminen työvuorojen jälkeen onnistuu parhaiten.
– Arkea kuormittavat muun muassa lyhyiden vuorovälien, pitkien työviikkojen sekä ilta- yö- ja viikonlopputyön osuuksien muutokset. Ne ovat yhteydessä samansuuntaisiin muutoksiin työn ja muun elämän yhteensovittamisessa, kertoo tutkija Kati Karhula TTL:stä.
Vire-työkalulla arvioidaan väsymystä
Työterveyslaitos tutki yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa, vähentääkö vireyskoulutus ammattikuljettajan väsymystä työssä. Päätulos oli, että koulutus ei virkistänyt kuljettajia missään työvuorossa, vaan tarvitaan myös hyvää työvuorosuunnittelua.
– Väsymys on merkittävä liikenneturvallisuutta haittaava riskitekijä, jonka hallintaan on keinoja sekä kuljettajalla itsellään että työvuorosuunnittelulla, kertoo Trafin liikennelääketieteen erikoislääkäri Jukka Terttunen.
Työterveyslaitos kehitti yhdessä Trafin ja Tukholman yliopiston kanssa Vire-nettityökalun, jonka avulla voidaan arvioida kuljettajan väsymysriskiä.
– Vire-nettityökalu ei kuitenkaan vielä osaa havainnollistaa todellista väsymysriskiä, sen suhteen kehitystyö on vielä kesken, Terttunen sanoo.