Poliittinen yleislakko olisi yksi mahdollinen keino osoittaa tyytymättömyyttä hallitusta vastaan, jäsenistö väläytteli SAK:n liittopäättäjien kokouksessa Helsingissä perjantaina. Tilaisuudessa haukuttiin niin irtisanomislakiehdotus kuin kilpailukykysopimuskin.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd.) ihmetteli hallituksen esitystä, jonka mukaan pienemmistä työpaikoista olisi helpompi irtisanoa kuin suurista.
– Emme voi hyväksyä epätasa-arvoista lakia, jonka mukaan joku saa kenkää sen takia, että hänen työnantajallaan on vain yhdeksän työntekijää, Eloranta totesi.
Puheenjohtaja ei usko hallituksen väitteisiin, joiden mukaan helpompi irtisanominen lisäisi työllisyyttä.
– Suomessa irtisanominen on monia kilpailijamaita helpompaa jo nyt. Miten ihmeessä vielä helpompi irtisanominen yhtäkkiä lisäisi työllisyyttä. Pula on osaavasta työvoimasta, Eloranta korosti.
Kentän ääni puhui
Auto ja kuljetusalan AKT:n edustaja Vili-Petteri Adamsson kertoi kuljetusalan työnantajasta, joka kysyi työnhakijalta, kuuluuko hän ammattiliittoon.
– Jos kuulut ja etenkin jos kuulut AKT:hen, tämä ei ole sinun työpaikkasi.
Rakennusalalla työskentelevä Veli Paasimaa ei usko, että yritysten koko vaikuttaa niiden haluun palkata uusia työntekijöitä.
– Olen kysynyt muutamalta työnantajalta, eikö iso yritys pääse Suomessa eroon rakennustyöntekijöistä, jos haluaa. Kuulemma pääsee. Heidän mielestään ei tarvita uutta lakia helpottamaan irtisanomista.
Palvelualojen PAMin Sanna Sipinen muisteli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) taannoisia puheita, joiden mukaan miesvaltaisilla aloilla on helpompi ”sopia toisin” kuin naisvaltaisilla.
– Irtisanomissuojan heikentäminen lailla osuisi naisvaltaisille aloille. Onko tämä reilua ja oikeudenmukaista, Sipinen kyseli.
Hänen mielestään SAK:laisten ammattiliittojen on toimittava yhdessä kaikkien palkansaajien etujen puolustajina.
– Jäsenliittojen on koordinoitava tekemisiään ja tehtävä yhteistyötä.
Elämme pimeyden aikaa
Teollisuusliiton Sami Ryynäsen mielestä Juha Sipilän hallituksen aika on ollut pimeyden aikaa.
– Kun hallitus on puhunut sopimisen siirtämisestä työpaikkatasolle, se on tuonut päätösvallan työnantajille. Kilpailukykysopimuksella hallitus kuvitteli pystyvänsä laittamaan palkansaajaliikkeen polvilleen.
Ryynäsen mielestä hallitus on ajanut itsensä tilanteeseen, jossa SAK, STTK ja osa Akavaa on noussut yhteistä vihollista vastaan.
– Olemme tilanteessa, jossa liitoilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin taistella. Nyt olisi aika kutsua kaikki sopijaosapuolet yhteiseen pöytään.