”Yleissitovuudella suojataan työntekijää”

Anu-Tuija Lehdon mielestä ajatuspaja Liberan viime viikolla Euroopan komissiolle jättämä kantelu siitä, että yleissitovuus olisi EU-oikeuden vastainen, on köykäisesti perusteltu. Liberan olisi pitänyt hänen mielestään perehtyä paremmin aiheeseen. Lehdolla onkin monia huomioita kantelun perusteluihin.

Tärkein huomioista liittyy EU:n peruslähtökohtiin.

– Unionin yhtenä johtotähtenä on sosiaalinen markkinatalous, joka tarkoittaa myös sen hyväksymistä, että työntekijöilläkin on tietyt edut ja tietty suoja, kuten työehtosopimukset, Lehto sanoo.

Etujen yhteensovittamista

– Työntekijöiden oikeuksien suojelu on siis mainittu paitsi EU:n perustamissopimuksessa myös useissa eri direktiiveissä ja unionin tuomioistuimen tuomioissa.

Lehto muistuttaa, että ylipäänsä EU:n lähtökohtiin kuuluu se, että eri tahojen kuten työntekijöiden ja yritysten edut otetaan huomioon ja ne sovitetaan yhteen.

– Jos halutaan, että rauha säilyy ja halutaan hyväksyttävyyttä systeemille, silloin otetaan huomioon kaikkien edut. Siitä yhteensovittamisesta tässä on kysymys, Lehto sanoo.

Kantelun tekijöiden suunnalla tuntuu hänen mukaansa olevan epäselvyyttä näistä yleisistä peruslähtökohdista, joiden mukaan EU toimii.

Vapaasti halpaa työtä?

Liberan kantelussa yleissitovuuden sanotaan muun muassa rajoittavan yritysten sijoittumisvapautta ja työvoiman vapaata liikkuvuutta.

Lehto ei näkemystä ymmärrä. Yhtälailla voisi hänen mukaansa sanoa, että korkea verotus tai infrastruktuuri tai matala koulutustaso haittaa yritysten liikkuvuutta.

Hän jää pohtimaan, vastustaako Libera lopulta yleissitovuutta vaiko sitä, että järjestäytymättömät eivät voi käyttää kaikkia työehtosopimuksessa olevia toisinsopimismääräyksiä.

– Nimittäin aina kun yritys menee uuteen maahan, sen on totuttava kansalliseen lainsäädäntöön. Herää kysymys, että haluaako Libera poistaa yleiset työehtosopimukset jotta täällä voisi teettää ulkomaalaisilla halvemmalla töitä? Että tänne voisi tuoda ukrainalaisia tai puolalaisia neljän euron tuntipalkalla? Lehto kysyy.

Toki kantelun todellinen tausta voi Lehdon mukaan löytyä myös pienyrittäjiä edustavan Suomen Yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton välisestä taistelusta. Yrityskenttä elää, pienyrittäjien määrä on kasvussa ja niiden järjestäytyminen kiinnostanee myös EK:ta.

Liityntäsopimus

Lehto päätyy epäilemään, että kantelijoiden suurin murhe onkin juuri se, että järjestäytymättömät eivät pääse mukaan paikalliseen sopimiseen. Liberan toimitusjohtajan Mikko Kiesiläisen mukaan yleissitovuus mahdollistaa pienten yritysten sorsimisen Suomessa.

Kantelussa todetaan tähän liittyen, että yleissitovuus loukkaa negatiivista yhdistymisvapautta.

– Siitä ei tosiaankaan voida lähteä, että kaikkien olisi järjestäydyttävä. Se on laitonta, Lehto myöntää.

Samalla Lehto muistuttaa liityntäsopimuksesta, jollaisen järjestäytymätön yritys voi tehdä ammattiliiton kanssa ja päästä sitä kautta nauttimaan työehtosopimuksen eduista.

Tällainen sopimus ei tuo yritykselle mitään uusia velvollisuuksia, mutta yritys saa oikeuden käyttää paikallista sopimista. Oikeus tulee liitäntäsopimuksen kautta tietysti samanmuotoisena kuin mitä se on työehtosopimuksen mukaan muillekin.

– Liityntäsopimus antaa oikeuden sopia paikallisesti, Lehto korostaa.

Hän lisää, että liityntäsopimus olisi ratkaisu myös niille pienyrittäjille, joita pienuutensa vuoksi ei huolita Teknologiateollisuuden jäseniksi.

Luottamusmies tai muu

Yleensä paikallisen sopimuksen voi Lehdon mukaan tehdä joku muukin kuin luottamusmies, eli joku muu henkilöstön edustaja tai henkilöstö yhdessä. Eli sopiminen ei edellytä luottamusmiestä.

– Esimerkiksi kaupan työehtosopimuksessa on useita kohtia, joissa on sovittu, että jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Jollei ole, sopijapuolena voi olla esimerkiksi henkilöstö yhdessä tai työntekijä ja työnantaja. Joissakin sopimuksissa voi myös työsuojeluvaltuutettu olla sopijaosapuolena.

”EU:ssa ja ILO:ssa on hyväksytty, että työehtosopimus voi kattaa koko alan.”

Lehto muistuttaa, että SAK on valmis laajentamaan paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin, mutta asia ei ole edennyt maan hallituksessa.

– Siitä on kuitenkin pidetty kiinni, että jos työehtosopimus sanoo, että sopijan tulee olla luottamusmies, siitä pidetään kiinni. Eihän voi olla niin, että järjestäytymättömissä yrityksissä kuka tahansa voisi sopia, mutta järjestäytyneissä vain luottamusmies.

Suhde perustuslakiin

Liberan mukaan Suomen yleissitovuus on perustuslain vastainen. Lehto ei allekirjoita väitettä.

– Yleissitovuus on toisaalta poliittinen päätös, mutta juridisesti katsottuna EU:ssa on hyväksytty se, että työehtosopimuksia on ja ILO:ssa (Kansainvälinen työjärjestö) on hyväksytty, että työehtosopimus voi kattaa koko alan.

Sitä paitsi Lehto muistuttaa, että Norjassa, Ruotsissa, Ranskassa ja Saksassa on ”enemmän tai vähemmän samantyylisiä” järjestelyjä kuin Suomen yleissitovuus.

– Esimerkiksi Ruotsissa on myötämääräämisoikeus, ja sitä kautta työntekijöillä enemmän valtaa.

Lehto sanoo, että kussakin maassa pitää ottaa huomioon kokonaisuus.

– Jos yritys haluaa mennä johonkin maahan, se ei ota huomioon vain yhtä seikkaa, vaan arvioi asiaa kokonaisuutena, että mikä on verotus, infrastruktuuri, työvoiman osaaminen, ympäristönormit, yleinen yhteiskunnallinen tilanne, työsuhteen ehdot, työturvallisuussäännökset, irtisanomissäännökset ja palkkataso, huomauttaa Anu-Tuija Lehto.