Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n maanantaina julkistama raportti esittelee päästövähennykset, joilla ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Jo 1,5 asteen lämpeneminen aiheuttaa suuria vahinkoja, mutta mikäli ilmaston lämpeneminen ylittää 1,5 asteen rajan, tulevat seuraukset olemaan katastrofaalisia niin maapallolle kuin ihmiskunnalle, raportti varoittaa.
Aikaa on vuoteen 2030.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan myönteisintä raportissa onkin se, että lämpeneminen on vielä mahdollista rajata korkeintaan 1,5 asteeseen, ja maapallon ja ihmiskunnan tärkeimmässä tehtävässä voidaan siis vielä onnistua.
”Onnistuminen edellyttää kuitenkin nykyistä kunnianhimoisempia ja nykyistä nopeampia toimia. Olemme viimeinen sukupolvi, jolla on todellinen mahdollisuus onnistua ilmastonmuutoksen torjunnassa”, Andersson kommentoi IPCC:n raporttia Facebookissa.
Kunnianhimoa tarvitaan lisää
Andersson kirjoittaa tavoitteen saavuttamisen edellyttävän Suomen päästövähennystavoitteiden kunnianhimon nostamista.
”Jotta onnistumme omassa osuudessamme, on Suomen oltava nettohiilinegatiivinen 2030-luvulla. Tämä tarkoittaa, että nielujen on oltava suuremmat kuin päästöt.”
Li Andersson listaa seuraavan vaalikauden keskeisimmät kysymykset ilmastonmuutoksen näkökulmasta näin:
Hiilinielujen kasvattaminen maa- ja metsätalouspolitiikassa sekä maatalouden ohjaaminen hiilen sidonnassa ja kiertotaloudessa. Energiapolitiikassa pitää luoda sitova aikataulu irtaantumiselle fossiilisista polttoaineista, ensimmäisenä vuorossa kivihiili. Liikennepolitiikassa pitää käyttää vahvempia ohjausmekanismeja sähköautoilun edistämiseksi, samalla kun panostetaan raiteisiin ja joukkoliikenteeseen. Verotuksen osalta pitää saada aikaiseksi tällä vaalikaudella tekemättä jäänyt yritystukiuudistus.
Haitallisista yritystuista puoli miljardia
Vasemmistoliitto on esittänyt, että ympäristölle haitallisia tukia leikattaisiin parilla sadalla miljoonalla nyt heti. Anderssonin mukaan ensi vaalikaudella voitaisiin päästä noin puolen miljardin suuruusluokkaan. Lisäksi tarvitaan koko vero- ja tukijärjestelmän kestävyysmuutos.
Hänestä on hienoa, että yhä useamman puolueen mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on oltava seuraavien eduskuntavaalien keskeinen teema. ”Mutta lupauksiin tarvitaan konkretiaa: puhuminen on halpaa, mutta nyt tarvitaan tekoja.”
Nykyisen hallituksen ilmastosaldoa Andersson pitää heikkona. Se puhuu kauniisti ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeydestä, mutta lisääntyvät metsähakkuut tarkoittavat sitä, että Suomen nettoilmastopäästöt vähenevät vasta 2030-luvulla. Yritystukien uudistamisessa hallitus epäonnistui täysin.
uutiskirje 
