Hyvätuloisen henkilön työttömyys leikkaisi tämän tulevaa eläkettä ja opiskelija maksaisi opintolainansa takaisin vain saatuaan kohtuullisesti palkatun työn, esittää Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
Tutkimuslaitos esittää sosiaaliturvaan merkittäviä muutoksia. Sosiaaliturvaa tulisi uudistaa ns. elinkaarimallin mukaisesti. Ideana on kohdentaa tulonsiirrot entistä paremmin ihmisille, jotka ovat koko elinaikaisia tuloja ajatellen pienituloisia. Samalla sosiaaliturvamenot vähenisivät.
Sosiaaliturvan tarvetta arvioitaisiin ihmisen koko elinkaarta ajatellen, ei kuukausittain tai edes vuosittain. Esimerkiksi hyväpalkkaisen ansiosidonnainen työttömyysturva leikkaisi hänen tulevaa eläkettään.
Esitykseen kuuluu, ettei eläkettä kertyisi enää työttömyyden tai opiskelun ajalta.
Uudistus tarkoittaisi, että osa nykyisistä tuista muuttuisi vastedes lainoiksi tai vakuutuksiksi. Leskeneläkettä saisivat vain ne, jotka ovat ottaneet kyseisen vakuutuksen. Etla huomauttaa, että leskeneläkkeestä koituu yhteiskunnalle isot kustannukset, vaikka leski olisi perinyt hyvätuloisen puolisonsa.
Opintolaina pakolliseksi ja takaisinmaksu ehdolliseksi
Korkeakouluista valmistuvat sijoittuvat yleensä hyväpalkkaisiin tehtäviin, joten opinnot voisi Etlan mukaan rahoittaa lainalla. Laina pitäisi maksaa takaisin vain, jos valmistunut pääsee kohtuutuloiseen työhön, toimitusjohtaja Vesa Vihriälä esitti tiistaina.
Isossa-Britanniassa vastaava malli on lisännyt eri yhteiskuntaluokista tulevien korkeakouluopintoja. Mikäli valmistunut jää työttömäksi tai ei sijoitu riittävän hyväpalkkaiseen tehtävään, lainaa ei tarvitse maksaa takaisin.
Etlan malliin kuuluvat myös lukukausimaksut, noin 2 000 euroa lukuvuodelta. Maksua perustellaan sillä, että osa valmistuneista muuttaa heti ulkomaille eikä ole maksamassa tutkintoaan takaisin veroina.
Etla olisi valmis nostamaan oppivelvollisuusiän 18 vuoteen monen muun Euroopan maan tapaan.
Suomen palkkamallille yhteinen tietopohja
Kertaalleen maaliin saatua palkankorotusten Suomen mallia, eli teollisuusliittojen palkkaratkaisua noudattanutta linjaa tulee Etlan mukaan jatkaa.
Malli tarvitsee kuitenkin yhteisen tietopohjan joltakin työnantaja- ja työntekijäpuolen hyväksymältä organisaatiolta Ruotsin tapaan. Etla ei ota kantaa, mikä kyseinen instanssi voisi olla.
– Ratkaisujen pohjaksi tarvitaan tutkittua tietoa alojen tuottavuudesta ja palkkakehityksestä, Vihriälä totesi.
Yleissitovuutta supistettaisiin, palkkajoustot lakiin
Työehtosopimusten yleissitovuutta tulee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan voida supistaa Suomen kilpailijamaiden tavoin.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ns. lisäpäivät sekä vuorotteluvapaan järjestö lakkauttaisi. Perusteluiksi sanotaan, että vuorotteluvapaan käyttö on nykyisin vähäistä ja että kaikki työvoima tarvitaan työmarkkinoille, myös lähellä eläkeikää olevat työttömät.
Suomen talous ei Etlan mukaan pysty kriisitilanteissa joustamaan riittävästi. Siksi kaikkiin työehtosopimuksiin tulisi saada mahdollisuus joustaa palkoissa alaspäin kriisin iskiessä. Mahdollisuus pitäisi kirjata lakiin.
Nykyiset mm. teollisuusliittojen kriisilausekkeet eivät tutkimuslaitoksen mukaan riitä, koska niitä voi soveltaa vasta lomautusuhan koettaessa. Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen huomauttaa, että tuossa tilanteessa työnantajalla on muutoinkin mahdollisuus muuttaa työehtoja yksipuolisesti sopimuksen sallimissa rajoissa.