Ministeriöiden kansliapäälliköt julkaisivat 28. tammikuuta raportin, joka tiedotteen mukaan “tarjoaa tietopohjaa ja laaja-alaisen virkamiesnäkemyksen kevään vaalikeskusteluihin ja hallitusohjelman valmisteluun”. Valtiovarainministeriön virkamiesarvio tulee helmikuun alussa.
Tarvitaanko tällaisia asiakirjoja eduskuntavaalien alla? Puolueet laativat vaaliohjelmia, joihin puolueiden sisäisten prosessien tuloksena kirjataan näkemyksiä niin Suomea kohtaavista haasteista kuin siitä, miten niihin tulee vastata.
Puolueiden vaaliohjelmat lienevät, jolleivät valmiita niin ainakin viimeistelyvaiheessa, kun vaaleihin on reilu pari kuukautta. Puheenvuorot on siksi mahdoton ottaa vaaliohjelmissa huomioon.
Johtavat virkamiehet käyttävät huomattavasti valtaa.
Puolueet ovat modernin edustuksellisen demokratian kulmakiviä. Jos virkamiehet oikeasti haluaisivat tarjota demokratiaa edistävää ”tietopohjaa ja laaja-alaista virkamiesnäkemystä” olisi raportti ollut käytettävissä vaaliohjelmia valmisteltaessa.
Ne kuitenkin julkaistaan niin myöhään, että ne eivät voi vaikuttaa kuin vaalien alla käytävään keskusteluun ja hallitusohjelmaan. Mikä onkin julki lausuttu tarkoitus.
Miten virkamiesarvio vaikuttaa keskusteluun? Yksi, viime eduskuntavaaleja muistellen todennäköinen tapa on, että puolueiden vaaliohjelmia arvioidaan sen mukaan, miten hyvin ne ottavat virkamiesten näkemykset huomioon.
Jos virkamiehet olisivat jonkin ulkoisen puolueettoman tahon valitsemia riippumattomia arvioijia, tämä ei välttämättä olisi kovin ongelmallista (mikä tosin on eri keskustelun aihe). Mutta niin kansliapäälliköt kuin muut johtavat virkamiehet käyttävät huomattavasti valtaa ja ovat osavastuussa siitä tilasta, missä Suomi kulloinkin on.
Arvioita ei voi pitää puolueettomina ja objektiivisina arvioina nykyhaasteista. Vielä ongelmallisempaa on rakentaa virkamiesten arvioiden varaan seuraavaa hallitusohjelmaa. Sen ongelman ratkaisemiseksihan meillä järjestetään eduskuntavaalit. Ainakin toistaiseksi.
uutiskirje 
