Onko vihapuhe muuttunut viime vuosina, sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö, työryhmän sihteeristön ja ohjausryhmän puheenjohtaja Tarja Mankkinen?
– Vihapuhe on viime vuosina levinnyt. Myös niin sanottu maalittaminen eli vihapuheen vyöryttäminen on lisääntynyt viime vuosina. Vihapuheella on laajat yhteiskunnalliset vaikutukset, sillä sen kohteena ovat yksittäisten henkilöiden lisäksi kokonaiset kansanryhmät.
– Vihapuhe vähentää turvallisuuden tunnetta ja lisää väkivallan ja uhkan kokemusta niillä, jotka joutuvat sen kohteeksi.
– Yksi iso haaste on selvittää, kuinka paljon vihapuheesta eri viestintäkanavissa on järjestelmällisesti organisoitua. Silloin puhutaan vihakampanjasta yksittäistä ihmistä kohtaan. Tätä ei ole vielä kovin paljon selvitetty.
Mitä vihapuheen vastainen työryhmä tekee?
– Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotuksia, miten rikoslailla rangaistava vihapuhe ja lailla kielletty häirintä kitkettäisiin tehokkaammin. Samalla halutaan edistää toiset ihmiset huomioon ottavaa keskustelukulttuuria.
– Työryhmä perustettiin koska sisäministeriö, oikeusministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö näkivät, että on tarpeen tehostaa edelleen toimia vihapuhetta vastaan.
– Ryhmään kuuluu laaja-alaisesti asiantuntijoita ja virkamiehiä. Puheenjohtajana toimii arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen.
Ketkä levittävät vihapuhetta?
– Poliisin mukaan yleisin vihapuheen levittäjä on yli 30-vuotias mies. Myös monet tavalliset ihmiset levittävät sitä. Joukossa on myös jonkin verran naisia.
– Nuoret eivät koe, että toiset nuoret kohdistaisivat heihin vihapuhetta, vaan nimenomaan aikuiset.
Missä vihapuhetta levitetään?
– Kaikkien viestintäkanavien kautta voidaan levittää loukkaavaa tietoa. Sen tavoitteena on rapauttaa henkilön uskottavuutta, luotettavuutta ja mainetta.
– Sosiaalisen median kanavilla vihapuhe on jonkin verran siistiytynyt. Suuret kansainväliset yhtiöt kuten Facebook ja Twitter poistavat yhä tehokkaammin vihaviestejä. On esimerkkejä, joissa somessa levitetyt valeuutiset ovat levinneet journalistiseen mediaan, jos tiedon alkuperää ei ole tarkistettu.
Mitä eroa on kiusaamisella ja vihapuheella?
– Suurinta osaa koulukiusaamistapauksista voidaan katsoa jonkinlaisina rikoksina. Myös vihapuhe voi olla rikos.
– Tutkijat sanovat, että jos koulukiusaamisen tapaiset teot kohdistuisivat aikuisiin, niitä käsiteltäisiin muun muassa pahoinpitelyinä ja kunnianloukkauksina. Kiusaamiseen suhtaudutaan vähättelevästi, koska kiusaaminen tapahtuu koulussa.
Minkälaisiin tuloksiin odotatte pääsevänne?
– Käymme läpi, mitä on jo tehty ja mitä vielä voidaan tehdä. Yksi aukkokohta näyttäisi olevan vihapuheen uhrien tuessa. Tutkimme, millä tavalla voidaan tukea vihakampanjoiden ja vihapuheen uhreja.
Onko tavoiteena lakimuutos?
– Lakimuutoksia on pyöritelty mutta olemme huomanneet, ettei vihapuhetta ratkaista lainsäädännöllä.
uutiskirje 
