Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni toteaa puolueen jo vuosikymmeniä ottaneen kantaa perustulon puolesta. Näin on. Keskusta oli ykkösrintamassa jo 1980-luvulla perustulon kannalla.
Tuolloin myös vasemmistoliiton edeltäjä SKDL ja puolueeksi hapuilevat vihreät kannattivat keskustan lisäksi perustuloa. Perustulo tavoitteena on elänyt sitkeästi vuosikymmenestä toiseen. Tällä pääministerikaudella päästiin keskustan johdolla perustulokokeiluun, vaikkakin vesittyneeseen.
Keskusta esitteli viime viikolla köyhyyteen perustuvaa, kannustavaksi perustuloksi nimeämänsä mallin. Keskusta kaappasi perustulon käsitteen omiin poliittisiin tarkoituksiinsa.
Puolueen ylin päättävä elin, puoluevaltuusto, on päättänyt puolueen ajavan perustuloa. Tämä ei käynyt koko kansan liikkeeksi itseään mainostavan puolueen puoluejohdolle. Se käveli puoluekentän näkemyksen yli.
Kulmuni tekee pakosta hyveen
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vältteli jo useammassakin vaalikeskustelussa ottamasta kantaa perustuloon. Jo tämä ennakoi, ettei keskusta noudata kenttäväkensä tahtoa. Väistelyt antoivat yhtä epäselvän kuvan keskustan linjasta kuin kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon (kok.) vanhushoivaan liittyvät kannat.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kirjoittaa omassa tiedotteessaan suoraan:
– En kannata vastikkeetonta klassista perustuloa, joka kuuluisi aukottomasti ja vastikkeetta jokaiselle kansalaiselle. Tällainen perustulo ei ole realismia.
Vehviläinen julistaa perustulon utopiaksi. Kulmuni on tehnyt pakosta hyveen.
Hänen mukaansa ensimmäistä kertaa on konkretisoitu, miten perustulo voitaisiin toteuttaa Suomessa. Kulmunin mukaan keskustan mallissa jokainen köyhä on oikeutettu perustuloon.
Keskustan esittämä tuki olisi nykyisten vähimmäisetuuksien suuruinen noin 550–560 euroa kuukaudessa, ja työtulojen kasvaessa perustulo hiljalleen liukuisi pois.
Miksi puhua perustulosta, kun kyse ei ole perustulosta?
Keskustan puoluejohto rakensi mallin, joka edistää perusturvan yksinkertaistamista ja yhden luukun periaatetta. Miksi on puhuttava perustulosta, kun kyse on selkeästi perusturvan uudistamisesta?
Keskustan malli on syyperusteisena yksi perusturvan korjausesitys, ja lähempänä SDP:n ja kokoomuksen malleja kuin vihreiden ja vasemmistoliiton perustulomalleja. Mikään puolue ei esitä siirtymistä perustuloon vaalien jälkeisenä aikana: myös vihreät ja vasemmistoliitto ovat vaiheittaisen perustulon kannalla, johon voi siirtyä kokeilujen kautta.
Perustulo on ymmärretty vastikkeettomana, kaikille maksettavana perustulona. Keskustan malli ei ole perustulomalli tässä mielessä, kuten eivät ole SDP:n tai kokoomuksenkaan mallit.
Keskustajohto perustelee malliaan realistisena vaihtoehtona. Se onkin hakenut mallin, joka ei sulje sitä pois hallitusneuvotteluista, olipa pääministerinä SDP:n Antti Rinne tai kokoomuksen Petteri Orpo.
Kävellessään kenttäväkensä yli keskusta tekee myös pesäeron ”klassiseen perustuloon”, kuten Vehviläinen ilmaisee. Puolue kannustaa ihmisiä työhön, ei laiskottelemaan.
Vesitetyn perustulokokeilun tulokset keskustan hyötykäytössä
Keskusta nosti myös ajamansa perustulokokeilun tulokset argumentiksi oman mallinsa taakse. Kulmuni kirjoittaa perjantaina julkaistun perustulokokeilun tuloksista:
– Mielestäni kokeilun vaatimaton vaikutus työllisyyteen tarkoittaa, ettei kaikille tulotasoon katsomatta maksettava kansalaispalkka ole taloudellista realismia. Seuraava askel tulisi olla perustulokokeilu käänteisestä tuloverosta.
Tutkijat ja monet tahot ovat arvostelleet rankasti kaksi vuotta kestänyttä perustulokokeilua liian suppeaksi, koska se kohdistui vain työttömiin eikä esimerkiksi opiskelijoihin tai muihin pienillä tuloilla sinnitteleviin, joiden on arvioitu hyötyvän perustulosta.
Nyt näyttääkin toteutuvan yksi tuolloin esitetyistä peloista: Rajatulla kokeilulla saadaan rajattuja tuloksia, joilla voi ikään kuin perustellusti torpata koko perustulon idean.
Kokeilun tutkimustulosten julkaisemisen yhteydessä kerrottiin myös, että tulokset koskevat vasta ensimmäistä vuotta. Nyt niitä tulkitaan lopullisina.
lehti 