Kristiinankaupungista lähti kolme viikkoa sitten liikkeelle tapahtumaketju, jonka perusteella on syytä toivoa, että kahdeksan viikon kuluttua käytäisiin hoivavaalit. Esperi Caren hoivakodista se alkoi ja sitten samanlaisista epäkohdista tuli tietoa myös muista terveysjäteistä Attendosta ja Mehiläisestä.
Ja kun asiat ovat edenneet ja tietoa on tullut lisää, on epäkohdista puhumisesta tullut liian mieto ilmaisu. Näyttää yhä selvemmältä, että yksityisessä hoivabisneksessä on harjoitettu rikollista toimintaa.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) on luetellut mahdollisina rikosnimikkeinä heitteillepanon, petoksen ja väärennöksen. Esimerkiksi taloudellisen hyödyn tavoittelu niin sanotuilla haamuhoitajilla voi olla rikoslain mukainen petos. Ammattiliitot ovat kertoneet haamuhoitajista jo vuosia.
Ilta-Sanomat kertoi maanantaina ammattiliittojen valmistelemasta listasta, johon on koottu mahdollisia rikoksia virheellisen hoivan yhteydessä. Häkkäsen listan lisäksi siinä on paljon vakavampiakin rikoksia, kuten pahoinpitely, kuolemantuottamus ja heitteillepano. Niissä puhutaan enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksista.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen arvioikin Ylen haastattelussa, että ”vanhustenhoitoskandaalin likaisimmat temput ovat todennäköisesti melko pian hänen virastonsa työpöydillä tutkittavana”.
Miten tällainen skandaali on voinut syntyä?
Sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoistaminen alkoi jo 1980-luvun lopulla Harri Holkerin sinipunahallituksen aikana. Holkerin hallituksen hallitun rakennemuutoksen ohjelman yksi osa oli muokata valtion virastoista liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä.
Pitkässä ja monivaiheisessa uudistusten ketjussa valtiollinen ohjausjärjestelmä on purettu asteittain ja pelikenttä avattu suuryrityksille, tohtori Markku Salo tiivisti Kansan Uutisissa viime viikolla. Yksityiselle voitontavoittelulle on avattu ovet ja kansalaisten hyvinvointi sysätty marginaaliin.
Hoivakriisi on mitä suurimmassa määrin poliittinen kysymys. Hoitajamitoituksella on mahdollista paikata vaurioita, mutta keskusteluun pitää tuoda koko systeemi, kuten Markku Salo totesi.
Lisäksi kyse on rahasta, joka on politiikkaa. Hoivapolitiikkaan erikoistunut professori Teppo Kröger on sanonut, että vanhuspalveluihin tarvittaisiin miljardi euroa vuodessa lisää, että päästäisiin edes pohjoismaiselle tasolle.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 