Suomen työmarkkinat ovat sukupuolen mukaan kaikkein jakautuneimmat Euroopan unionin jäsenmaista. Suomi on tässä suhteessa samalla tasolla Viron, Latvian, Liettuan ja Tsekin kanssa, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Antti Neimala.
Naisen työmarkkina-asemassa on vielä kirittävää esimerkiksi naapurimaahamme Ruotsiin verrattuna. Suomessa naisen euro on 83 senttiä. Ruotsissa naisen euro on laskennallisesti 87 senttiä.
Vahva työelämän sukupuolittuminen kertoo TEMin mukaan työelämän esteistä, joiden selättämiseksi se julkaisi 33 ehdotusta tiistaina.
Maahanmuuttajia tarvitaan luomaan työtä
Suomen työllisyys on kehittynyt viime aikoina myönteisesti mutta silti jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen. Suomen työttömyys on edelleen Pohjoismaiden korkeinta.
TEMin mukaan työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa tarvitaan 20 000 henkilön verran. Tämä siitä huolimatta, että 35 000 jo maahan muuttanutta on vailla työtä.
Maahanmuuttajien työllisyysaste on ministeriön mukaan 10–15 prosenttiyksikköä pienempi kuin kantaväestön. Maahanmuuttajien sekä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi ministeriö ehdottaa lisättäväksi työssäoppimista ja opintoja, joita voi suorittaa joustavasti ja jotka eivät johda tutkintoon.
TEMin näkemyksen mukaan Suomen väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maahanmuutto voisi parhaimmillaan vastata yritysten nykyisiin rekrytointiongelmiin. Viime vuonna 18 000 työpaikkaa jäi täyttämättä sopivan työvoiman puututtua. Kansliapäällikkö Jari Gustafssonin mukaan jopa 70 prosenttia yrityksistä ei saanut tarvitsemaansa työvoimaa.
Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton katsotaan myös tuovan tullessaan uusia innovaatioita ja työllistäviä yrityksiä.
Suomen ongelmana on, että yksinyrittäjien määrä nousee jatkuvasti, mutta he eivät luo työllistäviä työpaikkoja. 20 vuoden aikana yksinyrittäjien määrä on noussut 120 000–180 000:een.
Työsopimuslaki halutaan uusiksi
TEMin muutosehdotuksista yksi liittyy työsopimuslain päivittämiseen. Erityisesti yleissitovuus ja työrauhasääntely kaipaisivat ministeriön mukaan uutta tarkastelua.
Ministeriö ehdottaa, että kolmikantavalmistelussa tulisi rakentaa yhteinen tilannekuva työmarkkinajärjestöjen kanssa ja sitoutua 75 prosentin työllisyysasteeseen.
Pitkäaikaistyöttömät valmiit työhön
Pitkäaikaistyöttömät ovat valmiita pitkiin työmatkoihin, joustamaan työsuhteen kestossa ja laadussa tai kouluttautumaan mieluummin kuin muuttamaan asuinpaikkakuntaansa työn vuoksi, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön tuore selvitys.
Työllistyminen on selvityksen mukaan vaikeaa, koska hakijoilta puuttuvat riittävät sosiaaliset verkostot sekä suhteet edellisiin työnantajiin. Ne ovat tärkeitä työllistymisväyliä.
Pitkään työttömänä olleet tarvitsevat apua kontaktien luomisessa työnantajiin.
Selvitys kertoo, että työnantajista työttömien uudelleenkoulutus on hyvä ratkaisu työvoimapulaan, mutta he eivät itse olleet kovin halukkaita kouluttamaan uusia työntekijöitä. Työnantajat tarvitsisivat lisää tietoa pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen liittyvistä tuista, joita he tunsivat huonosti, TEM arvioi.