EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteavat Suomen päättäjille osoitetussa yhteisessä vetoomuksessaan, että ilmastonmuutoksen hillintä on aikamme vakavin haaste, jonka ratkaisuun kumpikin järjestö on sitoutunut. Haasteeseen tulee heidän mukaansa tarttua IPCC-raportin esittämällä tavalla: päästövähennyksiä tarvitaan enemmän ja nopeammassa aikataulussa. Vain siten ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja kustannukset pysyvät yhteiskunnallisesti hallittavissa rajoissa.
Positiivinen mahdollisuus
Keskusjärjestöjohtajat toteavat, että ilmastoteot ovat myös positiivinen mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja työntekijöille. ”Puhtaiden ratkaisujen markkinat kasvavat maailmalla kiihtyvällä tahdilla. Suomi on alan kiinnostavimpia innovaatiomaita, jonka osaamiselle on globaalia kysyntää. Mitä enemmän saamme ratkaisujamme kansainvälisille markkinoille, sitä laajemmin Suomi voi olla vaikuttamassa päästötavoitteiden saavuttamiseen maailmanlaajuisesti.”
Vähähiilisestä yritystoiminnasta on siis mahdollista tehdä paitsi merkittävä ilmastoteko, myös Suomen talouden, työllisyyden ja viennin veturi. Viisaasti toteutettuna ympäristön, työntekijöiden ja elinkeinoelämän tavoitteet saadaan järjestöjen mukaan tukemaan toisiaan.
Myös muissa Pohjoismaissa ja ympäri maailmaa elinkeinoelämä on sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan ja tukee Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja toimia.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on sitoutunut Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin EU:ssa. Yrityksille on EK:n mukaan tärkeää, että päästövähennyksiin löydetään kustannustehokkaat ja markkinaehtoiset keinot, jotka mahdollistavat päästövähennysten edellyttämät massiiviset investoinnit.
SAK päivitti alkuvuodesta omia energia- ja ilmastopoliittisia linjauksiaan vastaamaan tiedeyhteisön esittämiä vaatimuksia. SAK:n hallitus linjasi, että Suomen tulee tavoitella yhdessä EU:n kanssa 55 % päästöjenvähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä.
Päästöt nollaan 2050 mennessä
Järjestöjen yhteinen tavoite on, että EU:n nettopäästöt on saatava nollaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä.
Eduskuntavaalien alla käydyissä keskusteluissa on varoiteltu ilmastopolitiikan olevan uhka suomalaisille työpaikoille ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle. SAK:n ja EK:n näkemyksen mukaan kunnianhimoinen ilmasto- ja energiapolitiikka sekä kestävän kasvun mahdollistama kilpailukyky ja työllisyyskehitys eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja.
”Esimerkiksi Suomen sähköntuotannosta jo 80 prosenttia tuotetaan päästöttömästi – osuus nousee jopa 90 prosenttiin uusiutuvan tuotannon ja ydinvoiman lisääntyessä lähivuosina. Sähköntuotannon päästöt ovat laskeneet johdonmukaisesti ilman merkittävää vaikutusta sähkön hintaan. Taustalla on valitun politiikan johdonmukaisuus ja aikaansaatu investointiympäristön myönteinen kehitys on pyrittävä toistamaan muilla sektoreilla, kuten liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa.”
Siirtymän oltava oikeudenmukainen
Keskusjärjestöt uskovat, että ennustettavan politiikan avulla voidaan taata oikeudenmukainen siirtymä vähäpäästöiseen talousjärjestelmään niin etteivät toimien kustannukset ja vaikutukset nouse yhdellekään ihmisryhmälle tai elinkeinoelämän haaralle kohtuuttomiksi.
”On toki selvää, että ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole ilmaista. Kaikkein kalleinta on kuitenkin se, että emme tee mitään.”
Edelläkävijänä Suomi voi järjestöjen mukaan kehittää ja viedä teknologioita ja ratkaisuita, joiden avulla muut maat voivat vähentää päästöjään. Hyvänä esimerkkinä uusista mahdollisuuksista mainitaan muun muassa sähköautojen akkujen ja akkumateriaalien tuottaminen ja valmistaminen.
”Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan keskeinen elementti on oltava pitkäjänteisyys ja ennustettavuus. Kun politiikka on jatkossakin johdonmukaista, sopeutumisajat riittäviä ja kilpailukyvystä huolehditaan, eivät ilmastotoimet uhkaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tai suomalaisia työpaikkoja”, keskusjärjestöt toteavat.
uutiskirje 