Suomen lisäksi Ruotsin, Slovenian, Latvian ja Puolan vertailutasot palautettiin takaisin valmisteluun perustavanlaatuisten korjausehdotusten kanssa.
Jos suunnitelmat olisi hyväksytty sellaisenaan, se olisi sallinut koko EU:n hiilinielujen pienentymisen jopa 80 miljoonalla tonnilla joka vuosi, mikä vastaa Suomen puolentoista vuoden päästöjä.
Euroopan komission asettama asiantuntijaryhmä arvioi jäsenmaiden metsien vertailutasoja. Vertailu perustuu niin sanottuun LULUCF-asetukseen, joka sääntelee maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden ilmastovaikutuksia.
Seuraavan hallituksen otettava uusi suunta
Seuraavan hallituksen on Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan joko otettava uusi suunta metsäpolitiikkaan tai vähennettävä päästöjä rajusti muualla. Järjestön suojeluasiantuntijan Otto Bruunin mukaan tämä on totuuden hetki Suomen metsäpolitiikalle.
– Suomi toimitti EU:lle suunnitelman, joka sallisi hakkuiden kasvattamisen 30 prosenttia ilman vastuuta näiden hakkuiden ilmastovaikutuksesta. Asiantuntijaryhmän arvio oli tyly. Ilmastovaalien alla tämä on tyrmäävä palaute hallituksen harjoittamasta ilmastopolitiikasta.
Bruun toteaa, että seuraavan eduskunnan on arvioinnin valossa joko hillittävä hakkuita tai valmistauduttava entistä jyrkempiin päästövähennyksiin esimerkiksi liikenteessä ja maataloudessa.
– Kaikkien toimijoiden olisi syytä tunnistaa, että lisähakkuut ovat riski paitsi ilmastolle myös Suomen taloudelle. Lisälaskun riski pitää nyt ottaa vakavasti ja satsata puun jalostusarvon kasvattamiseen hakkuiden kasvattamisen sijaan.
Pohjaksi todelliset metsienkäsittelytavat
Asiantuntijaryhmän mukaan Suomen suunnitelman tulisi perustua vuosien 2000–2009 todellisiin metsienkäsittelytapoihin. Korkotasoon perustuvan lähestymistavan läpinäkyvyys, uskottavuus ja erityisesti sen tulokset suhteessa asetuksen vaatimuksiin saivat kriittisen vastaanoton asiantuntijaryhmässä.
– Ilmastojohtajina esiintyvien maiden, kuten Suomen ja Ruotsin, maine sai asiantuntija-arviossa kolauksen. Niillä on näytön paikka, kun ne joutuvat toimittamaan EU:lle uudet suunnitelmat vuoden 2019 loppuun mennessä. Nyt punnitaan, ottavatko päättäjät 1,5 asteen tavoitteen tosissaan.
Jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää maailmanlaajuisesti 1,5 asteeseen, metsät ja niiden viilentävä vaikutus ovat Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Ahon mukaan välttämättömiä.
– Tämä tarkoittaa hakkuiden kohtuullistamista ja elinympäristöjen suojelua ja ennallistamista kaikkialla maailmassa. Suomella on tulevana EU:n puheenjohtajamaana näytön paikka toimia ilmaston puolesta maailmanlaajuisesti, Aho sanoo.
Komission asettama asiantuntijaryhmä koostuu jäsenmaiden asiantuntijoista, ulkopuolisista asiantuntijoista ja kansalaisjärjestöjen edustajista. Suomesta mukana olivat muun muassa maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat. Eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä edustivat Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun ja Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho.
uutiskirje 
