Eikö luulisi, että perusterveydenhoito olisi kaikille samalla tavalla saatavilla? Eipä ole.
Minä kuulun tässä suhteessa eliittiin, niin yllättävää kuin se onkin, pienituloinen kun olen. Pääsen lääkäriin kun tarvitsee, yleensä samana päivänä. Voin halutessani valita lääkärin, jolle menen. Konsultaatio erikoislääkärille ei ole ongelma, eikä vastaanottoaikaa tarvitse kauaa odotella. Käynnit ovat ilmaisia.
Minut kutsutaan säännöllisesti terveystarkastukseen verikokeineen: minulla on laaja työterveyshuolto siihen asti kun jään eläkkeelle tai joudun työttömäksi.
Puolisoni käy terveyskeskuksessa. Ajat ovat kotipaikkakunnallani tiukassa ja joskus sanotaan, että esimerkiksi koko helmikuu on jo täynnä. Kun sanoo, että otetaan sitten maaliskuulle, kerrotaan, että listat eivät vielä ole auki, ei pysty varaamaan.
Hän maksaa terveyskeskuskäynneistään vuosimaksun, ja jos joutuu käyttämään ensiapua viikonloppuna, päivystysmaksun. Sairaanhoitajakäynneistä kolme ensimmäistä kertaa maksaa vielä erikseen. Mitään terveystarkastuksia ei ole.
Ongelmaa ei luonnollisesti ole, jos taskusta löytyy massia. Rikkaat voivat käyttää yksityislääkäriä, ja jälleen hoitoonpääsy on huomattavasti nopeampaa kuin julkisella puolella. Rahalla saa – rajoitetussa määrin terveyttäkin.
Olen omaan tilanteeseeni enemmän kuin tyytyväinen, mutta eihän tämä oikein ole.
Kaikilla pitää olla pääsy lääkäriin silloin, kun tarvitsee. Ja terveyskeskusmaksut pitää poistaa. Kun asia pitkittyy, se mutkistuu. Kyllä, terveyskeskusmaksu voi todellakin olla asia, joka saa ihmisen viivyttämään lääkäriin menoaan.
Eroja asiakasmaksuissa ja hoitoonpääsyssä on myös maantieteellisesti. Eihän se näin voi mennä!
Perusterveydenhuoltoon pitää satsata: järkikin sanoo, että silloin erikoissairaanhoidon kulut pienenevät.
Kaikilla pitää olla yhdenvertainen pääsy palveluihin!
Kirjoittaja on myyjä ja luottamusmies.
uutiskirje 
