Pääkaupunkiseudun asunnot ovat liian kalliita tavalliselle työntekijälle. Siksi Rakennusliitto ryhtyy niin sanotuksi siltarahoittajaksi osuuskuntarakentamiseen. Vastaavat Tradekan siltarahoittamat osuuskuntahankkeet ovat meneillään Helsingissä ja Vantaalla.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo, että duunareillakin pitää olla mahdollisuus asua lähellä työpaikkojaan. Kuluissa säästetään, kun osuuskunta itse toimii rakennuttajana sen sijaan, että rakennusyhtiö ottaisi oman osuutensa välistä.
Liiton saamien arvioiden mukaan välikäsien jättäminen pois alentaa rakennuskustannuksia uudiskohteissa noin 15 prosenttia.
Asumisosuuskunta on liiton uusi jäsenpalvelu.
Tonttia haetaan jo
Tavoitteena on, että rakennustyöt alkaisivat viimeistään ensi keväänä. Tällä erää vajaan kymmenen hengen ryhmä etsii sopivaa tonttia. Rakennusoikeus määrää, kuinka monta asuntoa kerrostaloon tulee. Piirustukset tehdään tontin hankinnan jälkeen.
Kaksioiden ja kolmioiden lisäksi mukaan voi tulla neljän huoneen ja keittiön huoneistoja, jos kysyntää riittää. Ideana on saada taloon noin 40 asuntoa.
Asunnot on Harjuniemen mukaan tarkoitettu rakentajille. Talonrakentamisessa mennään laatu edellä siten, että hinta pysyy kohtuullisena. Asunnot pidetään mahdollisimman pelkistettyinä siten, että osuuskuntalaiset voivat vaikuttaa asuntojen yksityiskohtiin ja viimeistelyyn. Osakas voi hoitaa asunnon maalauksen tai tapetoinnin halutessaan. Ammattilaisjäljestä ei kuitenkaan tingitä.
Lisäksi jokaisella asunnolle tulee oma pysäköintipaikka, sillä rakennustöissä oma auto on käytännössä välttämätön.
Yhteisö edellä suunnittelussa
Rakennusliitto hyödyntää rakennusliike Firan Osku-toimintamallia. Uudenlaisen yhteisömuotoisen asumisosuuskunnan kehittäjä, varatuomari Samuel Kopperoinen kertoo, että mallia kehitettiin kaksi vuotta.
Lähtölaukaus hankkeelle oli Pellervon taloustutkimus PTT:n kolme vuotta sitten julkaisema selvitys asunto-osuuskuntien mahdollisuuksista. Selvityksessä todettiin, että asuminen tulee kasvukeskuksissa tavalliselle palkansaajalle liian kalliiksi.
Asumisosuuskunnassa jäsenet maksavat vuokraa omalle osuuskunnalleen, joten rahat menevät ilman välikäsiä asumisen kustannusten kattamiseen. Osuuskunnan kanssa tehtävät vuokrasopimukset ovat huoneenvuokralain mukaisia vuokrasopimuksia, joihin voi hakea asumistukea.
Kopperoisen mukaan Rakennusliiton hanke poikkeaa muista rakenteilla olevista asumisosuuskunnista siinä, että suunnittelu lähtee asukkaiden tarpeista jo tontin hankinnassa.
– Rakennusliiton kohteessa lähdetään liikkeelle niin sanotusti yhteisö edellä. Osuuskunnasta on jo osa koossa, mutta mukaan mahtuu.
Yhteisölähtöisiin hankkeisiin osallistuminen on Kopperoisen mukaan osallistujille jonkin verran työläämpää. Toisaalta asukkaat voivat tuoda heille tärkeitä kohtia esille läpi koko hankkeen.
Oma osuuskunta jokaiselle kohteelle
Muissa Firan meneillään olevissa asumisosuuskuntakohteissa tontit ja suunnitelmat ovat valmiina. Niihin voi vielä liittyä. Helsingin osuuskunta toteutuu, ja siihen tulee 50 asuntoa, Vantaan sadan asunnon osuuskunnan kohtalo on vielä auki.
Yksi osuuskunta omistaa vain yhden kohteen. Osuuskunnan jäsenet omistavat osuuden asumisosuuskunnasta, eivät asuntoa kuten asunto-osakeyhtiössä. Jokaisella osuuskuntalaisella on yksi ääni, ei ääniä osakkeiden määrän mukaan kuten asuntoyhtiöissä.
Osuuskunnan liittymismaksu on ollut Firalla noin 10 prosenttia asunnon hinnasta. Alkuun Rakennusliitto on mukana hankkeen rahoituksessa, mutta vetäytyy, kun hanke on valmis. Osku-mallissa omarahoitusosuus maksetaan kolmessa erässä, joista viimeinen maksetaan, kun asunto on muuttovalmis.
uutiskirje 