Maksuhäiriöiden vähentämiseksi pitää kiinnittää huomiota erityisesti miesten talousosaamiseen, asenteisiin sekä huono-osaisuuden kasautumiseen. Näin todetaan Rahapuhetta-kyselytutkimuksen päätelmissä.
Tutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan teettivät Takuusäätiö, Marttaliitto ja OP.
Tuoreiden maksuhäiriötilastojen mukaan jo yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Suurimmassa riskissä ovat 25–44-vuotiaat miehet, joista maksuhäiriöisiä on yli 15 prosenttia.
Eläköitymisen aiheuttama tulotason lasku voi tuoda ikäviä yllätyksiä.
– Maksuhäiriöiset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan tilastojen taakse kätkeytyy erilaisia elämäntilanteita. Myös sukupuolittaiset erot ovat isoja, toteaa Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen.
Hänen mukaansa maksuhäiriöiden vähentämisessä olennainen kysymys on, miten eri elämäntilanteisiin liittyviin taloudellisiin riskeihin voidaan varautua nykyistä paremmin.
– Tärkeässä roolissa on kansalaisten talousosaamisen vahvistaminen, mutta huomioon on otettava myös yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevä eriarvoisuus, Markkanen jatkaa.
Miehet huolettomampia
Rahapuhetta-kyselytutkimuksen mukaan suhtautumisessa oman taloutensa hallintaan on selviä eroja sukupuolten välillä. Miehet ovat esimerkiksi selvästi optimistisempia tulevan eläketasonsa suhteen kuin naiset.
– Miehet ovat ehkä liiankin optimistisia oman tulevan taloutensa ja eläkekertymänsä suhteen, mikä saattaa vaikuttaa myös heidän maksuhäiriöihinsä, Marttaliiton hankekoordinaattori Erkki Ukkola sanoo.
– Eläköitymisen aiheuttama tulotason lasku voi tuoda ikäviä yllätyksiä omaan talouteen, jos siihen ei ole varautunut etukäteen.
Hän arvioi, että vahvistamalla sekä tiedollista talousosaamista että rahankäyttöön ja säästämiseen liittyviä asenteita voidaan tilannetta muuttaa parempaan suuntaan.
Pikavippejä ruuan ja asumisen maksamiseen
Rahapuhetta-kyselytutkimuksessa noin joka neljäs 25–44-vuotias ilmoitti olevansa pikalainoja myöntävän rahoitusyrityksen asiakkaana. Pikavippejä oli otettu yleisimmin ruoka- ja päivittäisostoksiin, velkojen maksamiseen sekä asumisen kuluihin.
– Pikalainoja ottaneiden suhteellisen suuri osuus on yllättävää, etenkin kun sitä vertaa siihen, että 92 prosenttia vastaajista suhtautui pikalainoihin negatiivisesti, Takuusäätiön Markkanen toteaa.
– Pikavippien käyttökohteet paljastavat, että niihin turvaudutaan tyypillisesti taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Pitäisikin puhua enemmän pikavippien ja maksuhäiriöiden yhteydestä huono-osaisuuteen, alhaiseen koulutustasoon, yksinäisyyteen ja osattomuuteen. Nämä ongelmat kasautuvat tyypillisemmin juuri miehille.
Markkanen esittää yhdeksi ratkaisuksi sosiaalisen luototuksen laajentamisen valtakunnalliseksi.
Ensimmäistä kertaa toteutetun Rahapuhetta-tutkimuksen kohderyhmänä olivat 16–74-vuotiaat suomalaiset. Aineisto kerättiin verkossa Norstat-kuluttajapaneelissa toukokuussa 2019, ja siihen osallistui yhteensä 2 008 vastaajaa.
lehti 