KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Siirtolaisten rahalähetykset kotimaihinsa jatkavat kasvuaan

Siirtotyöläisten rahalähetyksistä puolet menee maaseudulle, jossa niiden merkitys on suurin.

Siirtotyöläisten rahalähetyksistä puolet menee maaseudulle, jossa niiden merkitys on suurin. Kuva: IPS/Ignatius Banda

Suurin osa ansioista kuitenkin jää työskentelymaihin.

Madrid – IPS/Baher Kamal
13.7.2019 9.50

Maailmassa on miljardi ihmistä, jotka ovat tekemisissä siirtolaisten rahalähetysten kanssa. 200 miljoonaa lähettää rahaa ja 800 miljoonaa ottaa sitä vastaan. Lähetysten yhteenlaskettu summa on suurempi kuin teollisuusmaiden kehitysapu.

Kansainvälisten siirtolaisten odotetaan tänä vuonna lähettävän perheilleen 490 miljardia euroa, jossa on viime vuodesta kasvua noin 18 miljardia.

– Numeroiden takana ovat yksittäiset alle 300 euron lähetykset, joita siirtolaiset säännöllisesti, yleensä parin kuukauden välein, toimittavat kotimaahan jääneille sukulaisilleen. Puolet näistä rahavirroista suuntautuu maaseutualueille, jossa niiden merkitys on suurin, sanoo kansainvälisen maatalouskehitysrahasto IFAD:n johtaja Gilbert F. Houngbo.

ILMOITUS
ILMOITUS
Rahalähetykset ovat erityisen tärkeitä maaseudulle.

Rahalähetykset ovat erityisen tärkeitä maaseuduille, sillä niillä elää heikon ruokaturvan oloissa kolme neljännestä maailman köyhistä. Arvioidaan, että seuraavien viiden vuoden aikana rahaa virtaa maaseuduille maailmanlaajuisesti biljoona euroa.

Neljännes säästöön

Kolme neljännestä ulkomailta sukulaisilta saadusta rahasta menee perustarpeiden tyydyttämiseen. Sillä ostetaan ruokaa ja lääkkeitä, kustannetaan koulutusta ja asumista. Jos vanhaa kotimaata tai sinne jäänyttä perhettä rasittaa poikkeuksellinen sairauden, katovuoden, sisällissodan tai luonnonkatastrofin kaltainen kriisi, siirtotyöläiset kasvattavat lähetyksiään entisestään.

Tästä valtavasta summasta keskimäärin neljännes pannaan säästöön tai sijoitetaan.

– Jos säästöön jääneet varat sijoitetaan tehokkaasti, niillä voi olla ennennäkemättömiä kerrannaisvaikutuksia myös kestävään kehitykseen. Niillä voi luoda uusia työpaikkoja ja muuttaa talouksia, varsinkin maaseudulla, Houngbo arvelee.

Rahavirrat ovat muhkeita, mutta ne muodostuvat silti vain viidestätoista prosentista siirtolaisten ansioista. Toisin sanoen 85 prosenttia siirtotyöläisten ansaitsemista rahoista jääkin uuteen kotimaahan, jossa ne edistävät paikallista taloutta ja sen kasvua.

Matkan varrellekin riittää rahaa. Keskimäärin seitsemän prosenttia lähetetyistä summista menee rahanvälitys- ja valuutanvaihtoyritysten palkkioihin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 
04

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 
05

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään