Heinäkuun kovat helteet ovat rokottaneet monien kasvien pituuskasvua. Myös touko-kesäkuussa istutetut kuusen ja koivun taimet sekä männyn kylvötaimikot ovat joutuneet kärsimään kuivuudesta.
Suomessa istutetaan MTK:n arvion mukaan vuosittain vajaat 150 miljoonaa kuusen-, männyn- ja koivuntainta. Niiden lisäksi kylvetään männynsiemeniä.
Miten helteet rokottavat puuntaimien istutuksia, tutkimusprofessori Jari Hynynen Luonnonvarakeskus Lukesta?
– Jos istutusten jälkeen on kova kuivuus, niin eihän se hyvää tee. Männyn ja koivun paakkutaimissa on valmiiksi kosteutta, joten ne kestävät jonkin aikaa ilman sateita. Poikkeuksellinen, pitkä kuivuus on aina riski isoille ja pienille puille.
– Luontaisesti siemenestä uudistettavat puut eivät idä, jos siemen ei saa kosteutta eikä synny tarttumapintaa. Kaikki ääri-ilmiöt ovat stressitilanteita metsälle.
– En kuitenkaan vielä pitäisi tätä kesää poikkeuksellisena. Viime kesä oli paljon rankempi.
Miten pitkä hellejakso näkyy puissa?
– Kun on tarpeeksi kuuma, puut vähentävät haihduntapintaa pudottamalla lehtiä. Paljon vettä haihduttavat puut ovat riskialttiimpia, esimerkiksi iso koivu ottaa päivässä maasta noin 500 litraa vettä ja haihduttaa sen ilmaan. Toisaalta sillä on tehokas ja tiheä juuristo. Koivu kasvaa yleensä paikoissa, jossa on vettä saatavilla.
Mitkä puut selviävät parhaiten?
– Mänty on luontaisesti karujen paikkojen kasvi. Kuuselle alkukesä on ongelma, sillä vettä tarvitaan, kun kasvu lähtee liikkeelle.
Kuinka helle vaikuttaa puiden vuosikasvuun?
– Tämän vuoden vuosikasvu määräytyi havupuilla aika pitkälti viime vuoden säiden mukaan, sillä pituuskasvun silmu muodostuu aina edellisenä vuonna.
Se säätää aika pitkälle, millainen kasvusta tulee. Heinäkuun loppuun mennessä männyn ja kuusen pituuskasvu on jo ohi. Olosuhteet ovat optimaaliset, kun on riittävästi valoa, riittävästi vettä ja riittävästi lämpöä. Kun niistä poiketaan, se heikentää vuosikasvua.
– Isoin riski kuusikolle on, että poikkeuksellisessa lämmössä kuusen tuholaiset, kaarnakuoriaiset, tekevät kesän mittaan ainakin kaksi sukupolvea. Helteen altistamat puut eivät ole niin vastustuskykyisiä kuin normaalikesänä. Jos kesät ovat toistuvasti tällaisia, se aiheuttaa varmasti isoja tappioita. Kuoriaisia vastaan on vaikea suojautua.
Tuleeko Suomeen ilmaston lämpenemisen myötä uusia puulajeja?
– Jos Etelä-Suomeen tulee Etelä-Ruotsin tai Baltian kaltainen ilmasto, niin lämpösumma kasvaa. Jo nyt kasvukauden lämpösumma on Suomessa kasvanut. Sen myötä nyt vain eteläisimmässä Suomessa esiintyvät lehtipuut alkavat levitä pohjoiseen päin. Tammi rupeaa pärjäämään ylempänä, sillä kosteutta riittää. En tiedä, koska meillä alkaa kasvaa pyökkiä.
– Me hyödymme jonkin verran ilmaston lämpenemistä, jos ajatellaan puuston kasvuolosuhteita. Suomessa vähäinen lämpö on rajoittanut kasvua. Toki asiasta on monenlaisia näkemyksiä. Täytyy muistaa, että puulajimuutokset tapahtuvat hitaasti, sillä ihminenhän ne metsät pääosin uudistaa.
uutiskirje 
