Hallituksen ensi vuoden talousarvioneuvotteluista on tulossa poikkeuksellisen mielenkiintoiset. Hallitus kasaa ensimmäistä talousarviotaan.
Kansalaiset odottavat toivoa luovia päätöksiä etenkin uusista työpaikoista. Hallituksen vaihtuessa politiikan suunnanvaihdos nostatti myönteistä henkeä ja odotuksia paremmasta tulevaisuudesta. Odotukset ovat realistisia, ja pettymys olisi suuri, jos myönteinen vire ei näy tekoina jo ensimmäisessä talousarviossa.
Hallitus on sopinut pitkistä linjoista, mutta paljon on avoinna kitkaakin aiheuttavia asioita. Talousarvioneuvottelujen vaikeuskierrettä lisää hidastuva talouskasvu.
Pääministeri Antti Rinne on vakuuttanut, että hallitusohjelmassa on otettu huomioon talouskasvun hidastuminen. Hallitus muutti talouspolitiikan suuntaa leikkaavasta elvyttävään talouskurin ja leikkausten jälkeen. Rinne on ilmoittanut, etteivät hänelle käy työttömyysturvan leikkaukset.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on vaatinut työttömyysturvan porrastamista, mikä tarkoittaisi käytännössä leikkausta. Työttömyysturva on työmarkkinajärjestöjen käsissä.
Talousnäkymien lisäksi hämmentävät ristiriitaiset odotukset työpaikkojen lisäämisestä hallituksen tavoittelemalla 60 000:lla. Hallitus odottaa apuja työmarkkinajärjestöiltä, mutta vastuu on hallituksella.
Jokainen työpaikka on kovan työn ja räätälöinnin takana. Yhä useampi potentiaalinen työllistyvä on pitkäaikaistyötön, työvoiman ulkopuolella, osatyökykyinen, ikääntyvä tai pelkällä peruskoulutuksella.
Suomen kokoon nähden maassa on mittava kohtaanto-ongelma, jota edellinen hallitus ei kyennyt ratkomaan. Työpaikat ovat toisaalla, ja tekijät ovat toisaalla.
Kainuuta myöten kärsitään työvoimapulasta puhumattakaan Uudestamaasta, jossa välimatkat ovat kohtuulliset. Moni työpaikka löytäisi tekijänsä, jos työstä maksettaisiin kunnon palkkaa.
Saattaa olla, että isoin uutinen kansalaisille talousarvion valmistelussa on lopulta jo vanha uutinen. Aktiivimallin leikkurin poistaminen ilahduttaa aidosti ja laajasti.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
