Olet jättänyt asialliset marginaalit ja kirjoittanut kokonaisia lauseita. Hyvä! Tehtävään ei olisi tarvinnut vastata kokonaisella kirjalla, jonka olet nimennyt mahtipontisesti Suomalaisen talousajattelun kritiikiksi.
Tämä oli kuitenkin matikan läksy, joten tutkitaanpa sitten laskutoimituksesi.
Kirjoitat sivun 177 alaviitteessä, että ”Bruttokansantuote BKT = työtunnit x tuottavuus, missä siis ”tuottavuus” on tuotettu arvonlisä työtuntia kohden. Tästä seuraa, että bruttokansantuotteen kasvuprosentti on summa työtuntien kasvun ja tuottavuuden kasvun kasvuprosenteista.”
Oletko varmasti laskenut tämän ihan oikein? Jos työtunnit kasvavat 50 % ja tuottavuus 50 %, on kasvu tällöin 125 %. Mutta 50+50 ei ole 125.
Huomautin virheestäsi sinulle Twitterissä. Ajattelin, että voit vielä kumittaa virkkeen ja kirjoittaa sen uudelleen, mutta lähdit heti puolustuskannalle.
”Jos Y=AB, logY=logA+logB, ja d(logY)=d(logA)+d(logB), missä d(x) on muuttujan x muutos. Ja muuttujan logaritmin absoluuttinen muutos on pienillä muutosprosenteilla suunnilleen sama kuin muuttujan suhteellinen muutos”, sinä vastasit painaen samalla purkkaasi pulpetin alle. Kyllä, näin sen.
Lauseesi on aivan totta, Juhana. Mutta tämä ei ole se, mitä tehtävässä kysyttiin. On totta, että jos työtunnit kasvavat 2 % ja tuottavuus 3 %, kasvaa BKT tällöin 5,06 %, mikä on likimain sama kuin 2+3. Mutta eihän tällaiselle piiperrykselle voi perustaa kokonaisen kansantalouden tulevaisuutta.
Sadassa vuodessa Suomen BKT nousi 12-kertaiseksi samalla, kun työn tuottavuus 14-kertaistui. Samalla siis tehdyn työn määrä väheni eli ihmiset saivat enemmän vapaa-aikaa (tai työttömyys lisääntyi). Tuottavuus siis oli tämän jälkeen 1 300 % suurempi kuin aikaisemmin.
Ai mitä? Ai että ”hei pliiiiis, ihan sama”? No ei se, Juhana, ihan sama ole. Vaikka työtuntien määrä ei ole paljoa vähentynyt, olisi sinun laskukaavallasi bruttokansantuotteen pitänyt olla 186,5 %-yksikköä suurempi. Eli 36 ja puoli miljardia euroa. Ei varmaan sinunkaan mielestäsi mikään pyöristysvirhe?
Rinnakkaisluokalla olevan Antin hallitus aikoo lisätä 60 000 työpaikkaa. Sama lopputulos BKT:n suhteen saadaan kasvattamalla työn tuottavuutta 2,43 %. Siis esimerkiksi hankkimalla tehokkaampia asfalttikoneita ja automatisoimalla kirjanpitoa.
Juhan viimevuotisia yrityksiä lisätä työaikaa emme nyt jää puimaan. Juhahan jäi ihan syystäkin luokalleen.
Kirjassasi kerrot myös, miksi et kuitenkaan haluaisi kasvattaa työn tuottavuutta, ja esität vähän kaukaa haettuja selostuksia sen kamalista vaikutuksista. Tuottavuuskasvu nostaa palkkoja, joten yritykset karkaavat Suomesta ja julkinen talous kallistuu. Tuolla logiikallahan täällä ei olisi enää yhtään firmaa tai opettajaa koko maassa, mutta eiköhän niiden tilanne ole sadassa vuodessa jopa parantunut.
Korostat kirjassasi, että ”Pitää muistaa, että olemme tässä kiinnostuneita hyvin pitkän aikajänteen ilmiöistä.” Hienoa sinänsä, mutta ilmeisesti sata vuotta on liian lyhyt aikajänne kiinnostamaan sinua. Mitä mieltä olet, pitäisiköhän päivänpolttavia päätöksiä verotuksesta ja työnteosta tehdä sittenkin eri teorioiden pohjalta?
Arvosana on 6+, mutta yritys oli hyvä! Toivottavasti reippautesi kohdistuu jatkossa realistisempiin kuvioihin.
Kirjoittaja on kirjailija, pelisuunnittelija ja yrittäjä.
lehti 