KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Veli-Pekka Leppänen palkittiin: Kriitikko esilukee lähihistoriaa

Veli-Pekka Leppänen asuu Hertta Kuusisen viimeisessä kodissa. – Kuusinen on hyvin kiinnostava historian hahmo ja  monelle esikuva. Hän sai valtavia, yli 50 000 äänimääriä sodan jälkeisessä Suomessa, Leppänen sanoo.

Veli-Pekka Leppänen asuu Hertta Kuusisen viimeisessä kodissa. – Kuusinen on hyvin kiinnostava historian hahmo ja monelle esikuva. Hän sai valtavia, yli 50 000 äänimääriä sodan jälkeisessä Suomessa, Leppänen sanoo. Kuva: Antti Yrjönen

Veli-Pekka Leppänen lukee Suomen lähiajan historiaa käsittelevää kirjallisuutta ja kertoo lukijoille, mitä kannattaa lukea.

Tuula Kärki
24.11.2019 15.00

Syksyn kirja

Veli-Pekka Leppäsen suositus kuluvan syksyn tietokirjoista on Tieto-Finlandiaehdokkaaksikin valittu Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen teos Villi itä (Tammi 2019), joka kertoo vuosien 1918-1920 Suomen heimosodista, vapaajoukoista ja Suur-Suomen havittelemisesta.

– Kirja on täynnä järkyttävää tavaraa, Leppänen sanoo.

– Se on syksyn paras ilman muuta.

Kriitikko, historioitsija Veli-Pekka Leppänen elää eräänlaisia juhlaviikkoja. Suomen Tietokirjailijat ry palkitsi hänet tietokirjallisuuden edistämisestä. Palkinto jaettiin neljättä kertaa eikä sitä jaeta joka vuosi, vaan tarvittaessa.

Samaan aikaan hän jää eläkkeelle.

– Freelancerille eläkkeelle jääminen on aika merkityksetön juttu, hän toteaa ja sanoo jatkavansa kirjoittamista vanhaan malliin.

Leppänen arvioi kirjoittaneensa lähemmäs tuhat kritiikkiä tietokirjoista, lähinnä Suomen 1900-luvun historiasta.

Ensimmäinen kritiikki käsitteli Aarne Saarisen Kivimies-muistelmia vuonna 1995.

– Tein tuolloin väitöskirjaani ja joku Helsingin Sanomissa oli kuullut tämmöisestä Leppäsestä, joka tutkii kommunisteja. Niinpä minua pyydettiin arvioimaan Saarisen kirja, Leppänen kertoo.

– Se oli hieno avaus, koko sivun juttu. Ja tekstikin oli mukiinmenevä.

Maksimaalinen sananvapaus

Leppäsestä tuli historioitsija poissulkemisen menetelmällä.

– Kun suljin pois kaikki aineet, joista en ollut kiinnostunut tai jotka olivat matemaattisia, jäi historia jäljelle, hän kertoo.

Väiteltyään tohtoriksi vuonna 1999 Suomen kommunistien historiasta Leppänen on elättänyt itsensä pääosin kirjoittamalla kritiikkejä. Hän on myös kirjoittanut muutaman tietokirjan ja editoinut kirjoja, kuten neljä osaa Erkki Tuomiojan päiväkirjoja.

– Kyllä minä tutkijaksikin vielä palaan, hän sanoo.

Leppänen toteaa saavansa käyttää maksimaalista sananvapautta kritiikeissään. Hän kirjoittaa pääasiassa Helsingin Sanomiin, Kanavaan ja Kansan Uutisiin.

– Voin kirjoittaa mistä haluan valtakunnan suurimpaan lehteen, hän sanoo.

Palautetta tulee paljon.

– On tärkeää saada merkkejä siitä, että on joidenkin kanssa vuorovaikutuksessa, varsinkin kun teen työtä yksin kotona.

– Ihmiset lukevat kirja-arvosteluja tarkkaan. Kriitikko onkin ikään kuin esilukija, koska monet valitsevat luettavansa kritiikkien pohjalta. Esimerkiksi Helsingin kirjastojen varauslistoille nousevat juuri arvostellut kirjat.

Riittävästi tietokirjoja

Tietokirjoista arvioidaan vain pieni osa.

– En haluaisi kuitenkaan narista tietokirjallisuuden kohtelusta, Leppänen sanoo.

– Suomessa tehdään varmasti tietokirjoja niin paljon ja niihin tarpeisiin, joihin suomalaiset tarvitsevat niitä.

Hän toteaa, että tietokirjallisuuden ja kaunokirjallisuuden suhde on joskus kummallinen.

– Ei voi sanoa, että tietokirjallisuus on aina pienessä roolissa, hän sanoo ja kertoo esimerkin:

– Väinö Linna on ehkä luetuin suomalainen kirjailija. Silti Yrjö Varpion tekemä hyvä elämäkerta Linnasta ei myynyt valtavasti. Sen sijaan Pentti Saarikosken runoja painettiin muutamia tuhansia mutta Pekka Tarkan hänestä tekemä kaksiosainen elämäkerta oli bestseller.

Leppäsen leipälajissa historiassa syntyy nimiä, jotka myyvät hyvin kirjoja.

– Sitten on pidättyviä historiantukijoita, joilta voi tulla hyvää tutkimusta ja tekstiä, mutta jotka eivät osaa myydä tuotteitaan.

– Hyvää materiaalia jää paljon yliopiston seinien sisälle. Yliopistoissa tehtävästä tietokirjallisuudesta pitäisi saada suurempi osa leviämään, tehdä kansanpainoksia. Nyt tutkijat tekevät tutkimusta paljon toisilleen.

Elinvoimainen kirja

Leppänen ei ole huolissaan kirjasta eikä varsinkaan tietokirjasta. Kirjan kuolemasta puhuvat ovat unohtaneet, että aina on ollut ihmisiä, jotka eivät lue kirjoja.

– Isoilla ja pienilläkin kustantajilla on yhä tietokirjapuoli, hän muistuttaa.

– Kirjamessuilla näki taas kirjan elinvoiman. Paikalla on useita kymmeniä kustantajia ja kaikilla on paljon hyvää tarjontaa.

Suuret kustantamot huolehtivat siitä, että niiden tuotteita arvioidaan. Lisäksi Suomessa julkaistaan paljon kirjoja, joista juuri kukaan ei ole kuullut. Leppänen on pyrkinyt arvioimaan niitäkin.

– On nautinto löytää vaikkapa omakustanne tai pienen kustantamon tuntematon kirja, Leppänen sanoo.

Tällainen oli vaikkapa lääkäri Sari Anttilan omakustanne isoäidistään kirjailija Selma Anttilasta. Tai kielten lehtori Mirjami Niinimäen isoisästään, suomalais-venäläisestä teatterimiehestä kirjoittama uskomaton elämäkerta.

– Tällaisten arvosteluista on tullut paljon kiitosta.

Syksyn kirja

Veli-Pekka Leppäsen suositus kuluvan syksyn tietokirjoista on Tieto-Finlandiaehdokkaaksikin valittu Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen teos Villi itä (Tammi 2019), joka kertoo vuosien 1918-1920 Suomen heimosodista, vapaajoukoista ja Suur-Suomen havittelemisesta.

– Kirja on täynnä järkyttävää tavaraa, Leppänen sanoo.

– Se on syksyn paras ilman muuta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Katja Mark on uusi huippuhahmo suomalaiseen jännityskirjallisuuteen.

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025

Ympäristöjärjestöt pettyneitä suojeluohjelmaan – vaativat parempia korvauksia metsänomistajille

24.06.2025

Valikoiko Suomi ihmishenkiä poliittisin perustein? Edes haavoittuneita lapsia ei halua vieläkään evakuoida Gazasta Suomeen hoitoon

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään