Lomautusten määrä nousee nyt hurjaa vauhtia. Suomen Yrittäjien yrittäjägallupin mukaan noin 35 000 työnantajayritystä on joutunut aloittamaan työntekijöiden lomautukset ja lomautustoimien piirissä on pian 300 000 työntekijää.
Kokon mielestä nyt on ratkaisevaa se, miten lomautusten vaikutuksia pystytään pehmentämään.
– Ja siksi tehtiin keskusjärjestöpaketti, jossa oli muun muassa lomautusten nopeuttaminen ja vastaavasti se, että ihmiset pääsevät työttömyysturvalle heti.
SAK seuraa tilanteen kehitystä muun muassa viikoittaisella luottamusmieskyselyllä. Niistä ensimmäinen julkaistiin perjantaina 27.3.
– Seuraavaksi varmaankin tulee se, että huolehditaan työttömyyskassojen ja Kelan resurssien riittävyydestä, niin että niissä on riittävästi henkilökuntaa, Kokko jatkaa.
Keskusjärjestöpaketista yksi poisjäänyt kohta tarvitaan mukaan
Keskusjärjestöpaketti on toteutumassa suurimmalta osaltaan.
– Mutta paketista jäi pois yksi asia, joka todennäköisesti tulee vielä olemaan tarpeen.
Kyse on valtion osallistumisesta lomautettujen päivärahojen maksuun.
– Nythän päivärahat lomautetuille rahoitetaan työllisyysrahaston varoista toisin kuin irtisanomistilanteessa, jolloin valtio rahoittaa perusosan päivärahoista.
SAK:n toivelistalla on Kokon mukaan se, että valtio rahoittasi tulevassa lomautusaallossa myös lomautettujen päivärahasta perusosan.
– Näin saadaan paremmin turvattua poikkeuksellisessa tilanteessa kaikkien päivärahan saanti.
Toinenkin perustelu Kokolla on.
– Työllisyysrahastoon on kerätty sekä palkansaajien että työnantajien rahoja. Poikkeustilanteessa valtion tulisi osallistua myös työttömien toimeentuloon kun ovat kuitenkin osallistuneet yritystenkin pystyssä pitämiseen.
Kokko muistuttaa siitäkin, että jos työttömyysturva jää Työllisyysrahaston vastuulle yksistään, voi käydä niin, että rahasto joutuu ottamaan lainarahaa selvitäkseen tehtävästään.
– Lainaraha yksittäiselle instituutiolle on tietystä kalliimpaa. Valtio saa rahaa halvemmalla.