Olemme Marava-alan suurimman ammattiosaston johtokuntana tyrmistyneenä seuranneet uutisointia nepalilaisten ravintoloiden ihmiskaupan uhreista (HS 8. 3. 2020). Emme pysty ymmärtämään, miten ihmiskauppa jatkuu viranomaisten siihen puuttumatta – vaikka asiasta uutisoitiin jo vuosi sitten.
Emme voi hyväksyä sitä, että Suomeen on syntynyt täysin vääristynyttä kilpailua, jossa työntekijällä ei ole edes perusoikeuksia. Sanktiot tai pelotteet eivät estä riistoa, jos riittävä seuranta puuttuu.
Meidän tulee kaikkien uskaltaa myöntää tosiasiat. Emme voi enää mahdollistaa tätä toimintaa.
Ammattiliittojen perustehtävä on turvata työntekijöiden oikeudet. Yhdessä voimme vaikuttaa, siitä koko ajatus on lähtenyt, solidaarisuudesta. Kysymys kuuluukin: voimmeko vaatia ihmiskaupan uhreilta takuuta toimeentulosta, saatikka jäsenmaksua? Millaiset edellytykset heillä on ne maksaa?
Ihmiskaupan uhri ei voi tulla enää uudelleen riistetyksi, jos hän kertoo itseensä kohdistuneista rikoksista.
Vaikuttamisen ja toiminnan aika on nyt. Tarvitsemme pysyviin muutoksiin johtavia tekoja. Haastamme myös jokaisen yrittäjän, yrityksen sekä yhteiskunnan kantamaan vastuunsa.
PAM – Uudenmaan Marava-ammattilaisina olemme valmiit tukemaan ja auttamaan ihmiskaupan uhreja perusinhimillisistä lähtökohdista.
Olethan samaa mieltä kanssamme?
Merja Stenman-Björn
Helsinki
Merja Lehto
Vantaa
Satu Kuosmanen
Kerava
Piia Kuusniemi
Järvenpää
uutiskirje 
