Armenian ja Azerbaidzhanin välinen konflikti on viime päivinä jälleen kärjistynyt yhteenotoiksi. Tällä kertaa rajakahakoita ei ole ollut pitkään maiden välejä hiertäneen Vuoristo-Karabahin tienoilla vaan maan pohjoisosassa. Suomalaisasiantuntija pitää kuitenkin nykyistäkin tilannetta aiempien konfliktien jatkumona.
– (Kiistan perimmäinen syy) on alueiden hallinta ja se, ettei niistä ole päästy sopimukseen, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.
Kyse on hänen mukaansa samantapaisista rajakahakoista, mitä maapallon muillakin alueilla on. Esimerkkeinä hän mainitsee kiistat Intian ja Pakistanin välillä sekä Intian ja Kiina välillä.
Kansainvälisen oikeuden mukaan Vuoristo-Karabah kuuluu edelleen Azerbaidzhanille.
– Aina kun on joku kiistelty raja-alue, se jää kytemään tällaiseksi tilanteeksi.
Sekä Armenia että Azerbaidzhan kokevat, että rajat eivät ole oikeudenmukaiset. Koko Neuvostoliiton purkautuminen näillä alueilla oli Alarannan mukaan vaikea ja traumaattinen tekijä. Molemmat ovat lisäksi nuoria valtioita.
– Molemmat valtiot kokevat, että koko niiden valtioidentiteetti on uhattuna niin kauan kuin siellä on tilanne päällä.
Vuoristo-Karabah hiertää
Maiden välejä on tulehduttanut etenkin Vuoristo-Karabahin alue, joka oli pitkälti armeniankielisten asuttama alue. Neuvostojohtaja Stalin liitti alueen aikanaan Azerbaidzhaniin.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Armenia hyökkäsi 1992 Vuoristo-Karabahiin ja otti sen takaisin itselleen. Suuri osa Vuoristo-Karabahissa asuneista azereista joutui pakolaisiksi, ja osa heistä asettui nykyisen rajaviivan tuntumaan.
– Armenialaiset Vuoristo-Karabahin puolella pitävät näitä azerikyliä riskinä. Heidän mukaansa näistä kylistä tehdään hyökkäyksiä Armenian puolelle, sanoo ulkoministeriön Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksikön päällikkö Päivi Peltokoski.
Kansainvälisen oikeuden mukaan Vuoristo-Karabah kuuluu edelleen Azerbaidzhanille.
– Kun Venäjä anneksoi Krimin, Azerbaidzhan alkoi kysellä, miksi EU ei koskaan aseta Armeniaa vastaan pakotteita, vaikka Armenia on vienyt heiltä maata kansainvälisen oikeuden vastaisesti, Peltokoski sanoo.
lehti 