Puolan vetäytyminen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta Istanbulin sopimuksesta voisi kannustaa myös muita maita harkitsemaan eroa kansainvälisestä sopimuksesta, arvioi Itäisen Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta.
Puolan oikeusministeri Zbigniew Ziobron totesi lauantaina sopimuksen olevan haitallinen, koska se edustaa vääränlaista ideologiaa sukupuolten välisistä eroista.
Puolan pääministerin kabinetin mukaan mitään virallista päätöstä sopimuksesta luopumisen suhteen ei ole vielä tehty. Puola on ratifioinut sopimuksen vuonna 2015, ennen kuin konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) astui valtaan.
Samanlaista ajattelua on myös Unkarissa, Bulgariassa, Romaniassa ja muissa Itä-Euroopan valtioissa.
– Puolueen johtamana Puola on siirtynyt vuosi vuodelta konservatiivisempaan suuntaan, Miklossy kertoo.
Sosiaalinen sukupuoli inhokkina
Puola ei ole kuitenkaan yksinäinen konservatiivinen saareke, vaan samanlaista ajattelua on Miklossyn mukaan myös Unkarissa, Bulgariassa, Romaniassa ja muissa Itä-Euroopan valtioissa. Esimerkiksi Unkarin parlamentti teki toukokuussa päätöksen, ettei Istanbulin sopimusta aseteta voimaan, Miklossy toteaa.
Myös Turkissa on heinäkuun aikana puhuttu sopimuksesta vetäytymisestä, kertoo turkkilainen Hürriyet Daily News -lehti. Vallassa olevan konservatiivisen ja islamistisen AKP-puolueen puheenjohtajan Numan Kurtulmuşin mukaan hallitus harkitsee sopimuksesta vetäytymistä.
Puolan oikeusministeri Ziobron mukaan sopimus sisältää ”ideologisia elementtejä”, jotka loukkaavat vanhempien oikeuksia. Sukupuoli on sopimuksessa määritelty ensisijaisesti sosiaalisena eikä biologisena ominaisuutena, mikä luo pohjan esimerkiksi transsukupuolisten oikeuksille.
Ziobron myös arvioi, että maassa on viime vuosina tehty reformeja, jotka suojelevat naisia jo tarpeeksi ilman Istanbulin sopimustakin.
– Sopimuksen isot peruspilarit esimerkiksi tukipalveluista sisältyvät kyllä myös muihin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Istanbulin sopimus on kuitenkin luonteeltaan tarkempi ja velvoittavampi, kertoo Amnestyn asiantuntija Otava Piha.
Puolasta ketjureaktio?
Pihan mukaan on huolestuttavaa, jos valtioiden kesken yleistyy ajattelu siitä, että kansainvälisistä sopimuksista voi huoletta vetäytyä, jos niiden sisältö ei miellytä.
– Esimerkiksi Yhdysvallat on näyttänyt tässä mallia vetäytyessään Pariisin ilmastosopimuksesta ja Maailman terveysjärjestö WHO:sta. Puolakin voisi toimillaan aiheuttaa ketjureaktion ja kannustaa muita samanmielisiä maita vetäytymään naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisista sopimuksista, Piha sanoo.
Istanbulin sopimuksen osapuolten komitean puheenjohtajana toimivan suurlähettiläs Nina Nordströmin mukaan sopimuksen ympärillä on useissa maissa väärinkäsityksiä ja myyttejä.
– Eräitä sitkeimmistä myyteistä ovat esimerkiksi, että sopimus olisi uhka perinteistä perhettä kohtaan tai sen käsitys tasa-arvosta olisi vääristävä. Sopimuksen keskeisin sanoma kuitenkin todellisuudessa liittyy valtavan yhteiskunnallisen ongelman, eli naisiin kohdistuvan väkivallan, poistamiseen, Nordström toteaa.
Istanbulin sopimuksen tavoitteena on Nordströmin mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, väkivallan uhrien suojeleminen sekä väkivallan tekijöiden saattaminen vastuuseen teoistaan.
Lähteenä käytetty myös AFP:tä.