KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Hyväksikäytetyn työntekijän uskallettava puhua – Suojelujärjestelmä yhtä tyhjän kanssa

Hyväksikäytön riskiryhmiä toimialoista ovat muun muassa ravintola-, rakennus- ja siivousalat.

Hyväksikäytön riskiryhmiä toimialoista ovat muun muassa ravintola-, rakennus- ja siivousalat. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön estämisessä keskeistä on Anna Kontulan mukaan uhrin aseman vahvistaminen niin, että hän uskaltaisi puhua.

Sirpa Koskinen
29.8.2020 12.01

Jos aiottaisiin vakavasti puuttua ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön, se edellyttäisi huomattavasti vahvemman uhrin asemaan puuttumisen ja sen vahvistamisen kuin mitä asiaa pohtineen työryhmän paperissa on, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula.

– Mutta mikään paperissa ei vie huonoon suuntaan ja kaikki vie hiukan eteenpäin, hän lisää.

Viime viikolla julkistettiin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemistä pohtineen työryhmän ehdotukset. Konkreettisena toimena työryhmä ehdotti muun muassa työnantajalle määrättävää rangaistusmaksua ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä. Työministeri Tuula Haataisen (sd.) maaliskuussa asettaman työryhmän ehdotukset siirtyvät jatkovalmisteluun.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kontulan mukaan yksittäistoimina työryhmän ehdotukset ovat vaikutuksiltaan marginaalisen pieniä. Tiedotustoiminnan kuntoonsaattamista ehkä lukuunottamatta, hän lisää.

– Ehdotuksissa on kuitenkin hahmotus siitä, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on rikollista tai näin ei saa toimia. Sen ehdotettu rangaistusmaksu varmasti tuo tullessaan, hän kiittelee.

Samalla hän arvioi, että rangaistusmaksut tulevat kuitenkin olemaan kooltaan niin pieniä, että hyväksikäytön taloudellista kannattavuutta ei niillä kyseenalaisteta.

– Työvoiman hyväksikäyttö silloin, kun se tehdään taloudellisin perustein, on niin kannattavaa, että mikään nykysysteemin sanktio – vankilatuomiota lukuun ottamatta – ei tee siitä taloudellisti kannattamatonta. Mutta aika monet yritykset pitävät kuitenkin hyvänä, ettei ole niin kauheasti saatu sakkoja ja muita sanktioita laittomasta toiminnasta. Tällaisiin yrityksiin sanktiomaksu saattaa vaikuttaa.

Ihmiskaupan kasvualusta

Raportin mukaan ulkoisen työvoiman hyväksikäyttöä pidetään marginaali-ilmiönä ja siihen suhtaudutaan välinpitämättömästi. Tieto sinänsä ei Kontulaa yllättänyt, mutta se kylläkin, että asia tuli raportissa niin selkeästi esiin.

– Yllättävän positiivinen asia raportissa taas oli se näkemys, että ilman uhrin aseman parantamista ongelman ratkaisuun ei päästä kunnolla kiinni, Kontula sanoo.

Raportin toinen oivallus Kontulan mukaan oli se, että ihmiskauppa ei synny tyhjiössä, vaan työvoiman hyväksikäyttö on se valmiiksi lannoitettu maa, jossa ihmiskauppa kasvaa.

– Näitä asioita en ole aiemmin viranomaisraporteissa nähnyt, vaikka ne tutkijapiireissä toki ovat vakiintuneita faktoja ja itsestäänselvyyksiä.

Kontula palaa kysymykseen uhrin aseman parantamisesta, ja siihen, miten se toteutetaan.

– Nythän meidän ihmiskaupan uhrin suojelujärjestelmä ja sitä kautta myöskään tutkinta eivät toimi käytännössä. Tai toimii kaamean huonosti.

Päätökset sattumankauppaa

Suojelujärjestelmään pääsy ja Suomeen jäämisen ehdot ovat Kontulan mukaan kovin sattumanvaraisia.

– Niinpä ihminen ei voi etukäteen ennakoida, miten hänen käy, tuleeko lupa vai potkaistaanko pois maasta.

Toisekseen, Kontula jatkaa, laki edellyttää ihmiskaupan uhrilta yhteistyötä rikoksen selvittämiseksi.

– Jos kaksi Suomen kansalaista tappelee ja hakee sitten hoitoa, heille ei sanota, että saat hoitoa vain, jos annat poliisille lausunnon. Mutta ihmiskaupan uhrille sanotaan monesti näin.

Kontula täsmentää, että ehkä uhritkin saavat toki sen hoidon, johon he ovat muista syistä oikeutettuja.

– Mutta muu hoito on sidoksissa yhteistyöhön rikoksen selvittämisessä.

Kontula arvelee, että ihmiskaupan uhrit muodostavat tässä kohdin ainoan poikkeuksen, muuten sote-palvelut ovat irrallaan kyseisenlaisista velvoitteista.

Uhrin sukukin vaarassa

Suojelun ja oikeudenmukaisen kohtelun saaminen Suomessa on ihmiskaupan uhrille vaikeaa jo siksi, että usein uhrien kauppiaat ovat kotoisin samalta suunnalta maailmaa.

– Kauppiailla on siis sukulaisia ja liittolaisia samassa kylässä, jossa uhrin lapset ovat mummon luona hoidossa. On selvää, ettei uhri lähde paljastamaan ihmiskauppiasta, joka uhkaa hänen lastensa hyvinvointia tai jolle hän on paljon velkaa.

Suojelujärjestelmä onkin Kontulan mukaan ihan yhtä tyhjän kanssa.

– Hyvin usein Suomen valtion tarjoama diili on huomattavasti huonompi kuin että ihminen koittaisi selvitä itsekseen, Kontula sanoo.

Hyväksikäytön riskiryhmiä toimialoista ovat muun muassa ravintola-, rakennus- ja siivousala, telakat, alustatalous, ruokalähetit, autopesulat, kotitaloustyö, maatalouden kausityö ja luonnonmarjanpoiminta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään