Kuntien talousarvioita valmistellaan paraikaa. Taloustilanteeseen liittyy edelleen huomattavia epävarmuuksia niin koronan kuin laajemmin maailmantalouden suhteen. Kuntakentältä tulevien viestien voidaan kuitenkin jo nyt todeta olevan kunnon myrskyvaroitus.
Monista kunnista on kantautunut viestejä leikkauslistoista, jotka ”näyttävät pahemmilta kuin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen”. Esimerkiksi Lahdessa sivistyslautakunta torjui 8 miljoonaa esitetyistä jopa 11 miljoonan leikkauksista, koska niiden seuraukset lapsille ja nuorille sekä sivistyspalveluille olisivat olleet liian rajut. Joissakin kunnissa on lomautettu opetuspuolelta, ja koko maahan on kasaantunut ”hoitovelkaa” koronakevään seurauksena.
Tilanne on erittäin huolestuttava. Valtion tasolla on tehty selvä linjaus siitä, että elvyttävä finanssipolitiikka jatkuu ensi vuonna. Tämä on välttämätöntä, jotta työllisyyttä ja kasvua voidaan tukea ja vauhdittaa talouteen kohdistuneen koronasokin jälkeen. Finanssipolitiikan kasvua tukevaa vaikutusta vaimentaa kuitenkin merkittävästi se, jos kunnissa ensi vuonna kiristetään vyötä isosti. Jos kunnat ja kuntayhtymät, jotka muodostavat huomattavan osan julkisen sektorin menoista, leikkaavat, kun pitäisi elvyttää, jää valtion elvytyksen vaikutus selvästi tavoiteltua pienemmäksi.
Valtio tuki kesäkuussa kuntataloutta 1,4 miljardin koronapaketilla, mikä on auttanut kuntia pahimman koronakriisin yli. On selvää, että valtion lisätukea tarvitaan kunnille myös ensi vuonna. Hallitus on jo aikaisemmin luvannut korvata koronasta aiheutuvia menoja kunnille ja sairaanhoitopiireille. Tämän lisäksi on selvitettävä mahdollisuus esimerkiksi yhteisöveron jako-osuuden noston jatkamiseen sekä muihin toimiin kuntatalouden vahvistamiseksi. Hallitus valmistelee myös kuntalakiin muutosta, joka mahdollistaisi alijäämän kattamisvelvoitteen pidentämisen kuntien hakemuksesta.
Tilanne vaatii kuitenkin vastuunkantoa ja arvovalintoja kuntapäättäjiltä. Monista kunnista kantautuu viestejä siitä, että erityisesti oikeisto haluaa hyödyntää tilannetta hyvinvointipalveluiden alasajoon. Siihen paineeseen ei pidä taipua. Keskellä poikkeuksellista kriisiä on parempi tehdä iso alijäämä kuin peruuttamattomia heikennyksiä hyvinvointipalveluihin.
Meillä ei kuntapäättäjinä ole helppo syksy edessä. Hyvinvointivaltion vahvuus mitataan juuri vaikeissa tilanteissa, koska silloin sen tarve on kaikkein suurin.
Kirjoittaja on opetusministeri ja vasemmistoliiton puheenjohtaja.
uutiskirje 